Skip to main content
European Commission logo
fi
EU Aquaculture

Italia

Background information

Italian kartta

Viljellyn lajin tyyppi

Välimeren simpukka (Mytilus galloprovinvialis), Manila-simpukka (Ruditapes philippinarum), tyynenmerenkuora (Crassostrea gigas), Rainbow Trout (Oncorhynchus mykiss), Salmonids (useita lajeja), Gilthead seabram (Sparus aurata), meribassi (Dicentrarchus labrax), Meagre (Argyrosomus regius), karpit (useita lajeja), kirurgit (useita lajeja), ankerias (anguilla anguilla), kissakalat (A. punctatus).

Lähde: Vesiviljelyä koskevien tietojen keruu 2021, asetus (EY) N:o 762/2008

Tuotantomenetelmän tyyppi

Vuonna 2021 Italian tuotannosta 69,7 prosenttia tapahtui meri- ja murtovedessä ja 30,3 prosenttia makeassa vedessä. Tärkeimmät tuotantomenetelmät olivat seuraavat:

Toimialan koko (tuotanto ja kulutus)

Tuotanto 146,032,10 tonnia; 547.447 tuhatta euroa (2021, vesiviljelyä koskevien tietojen keruu, asetus (EY) N:o 762/2008)
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kulutus 30,15 kg/asukas (2023, EUMOFA)
Kulutuksen vaihtelu + 0,4 % (2021/2020)

Lähde: 2021, vesiviljelyä koskevien tietojen keruu, asetus (EY) N:o 762/2008; 2023, EUMOFA

Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)

Vuosien 2021–2027 kansallisessa vesiviljelyalan strategisessa suunnitelmassa (NSPA 2021–2027) yksilöitiin kahdeksan prioriteettia ja neljä päätavoitetta Italian vesiviljelyn kehittämiseksi eurooppalaisten strategioiden ”vihreän kehityksen ohjelma”, ”Pellolta pöytään”, ”biologinen monimuotoisuus” ja ”Kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä koskevat strategiset suuntaviivat vuosiksi 2021–2030” (COM(2021) 236 final) mukaisesti. 

Italian hallinnon määrittämät painopisteet ovat seuraavat:

  1. biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen;
  2. koordinoitu merten aluesuunnittelu;
  3. eläinten terveys ja hyvinvointi;
  4. tieteellinen tutkimus ja digitalisaatio;
  5. kuluttajien tietoisuus ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys;
  6. aluehallintojen strategisen roolin vahvistaminen;
  7. yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen; 8) kansainvälinen yhteistyö.

Neljä päätavoitetta: 

  1. MO1 ”Institutionaalisten valmiuksien vahvistaminen ja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen”;
  2. MO2 ”Vesiviljelyn kehityksen ja kestävän kasvun varmistaminen koordinoidun aluesuunnittelun ja paikkapotentiaalin lisäämisen avulla”;
  3. MO3 ”Vesiviljelytuotannon kilpailukyvyn parantaminen”;
  4. MO4 ”Edistetään toimijoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja parannetaan vesiviljelytuotteiden markkinajärjestelyä”.  

Lähde: NSPA 2021–2027

Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin

  • Eurostatin (2020) mukaan vuonna 2019 Italian osuus EU:n vesiviljelytuotannon määrästä oli 11,3 prosenttia. Se oli neljännellä sijalla Espanjan, Ranskan ja Kreikan jälkeen.
  • Tuoreimpien saatavilla olevien tietojen mukaan vesiviljelyn osuus kokonaistuloista supistui 3 prosenttia vuonna 2018. Toimintakustannukset kasvoivat 10 prosenttia, samoin kuin henkilöstökustannukset. Tämä johti -11 prosentin bruttoarvonlisäyksen laskuun. Vuoden 2018 aikana lähes kaikki Italian alueet käynnistivät suurimman osan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tukipyynnöistä, jotka liittyvät toimenpiteeseen 2.48 – Tuottavat investoinnit vesiviljelyyn. Tämä osoitti alan halukkuuden työskennellä pääasiassa vertikaalisen yhdentymisen hyväksi investoimalla muutostoimiin mutta myös uusiin markkinointi- ja arvoketjun integrointimuotoihin.
  • Italiassa vesiviljelytuotantoa, jota hallitsee rajallinen määrä lajeja, kuten simpukoita, manilasimpukoita, kirjolohia, meribassia ja hammasahvena, harjoitetaan erilaisissa ympäristöissä, joiden tekninen kehitys on vaihtelevaa, ja sille ovat ominaisia paikallisiin perinteisiin läheisesti liittyvät viljelykäytännöt, kuten ”vallicoltura” ja simpukoiden kasvatus laguuniympäristöissä.
  • Tuotannon monipuolistamisen puute tunnustetaan yhdeksi syyksi alan yleiseen haavoittuvuuteen, joka johtuu sisäisen kaupallisen kilpailun lisääntymisestä edustusta vailla olevien tai aliedustettujen tuotteiden osalta ja tuonnin lisääntymisestä.
  • Myös ihmisravinnoksi tarkoitettujen munien tuotanto on Italiassa erittäin tärkeää. Sammenmunat (kaviaari), lohikuoret ja mullonmunat (roe).
  • Luonnonmukaisten vesiviljelytuotteiden kulutus on erittäin vähäistä, koska tuotteista ja tuotantoprosesseista ei ole tietoa, luonnonmukaisesti sertifioituja nuoria eläimiä ei ole saatavilla ja sertifiointikustannukset ovat korkeat. 

Lähde: NSPA 2021–2027

Haasteet ja mahdollisuudet

Haasteet
  • Vesiviljelyä varten tarvitaan vakiomenettelyjä ja yksinkertaistettuja menettelyjä.
  • Kansallisten tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen kansainvälisillä markkinoilla.
  • Vähennetään biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia rajoittamalla kutuvaellukselle pääsyn riskejä; rannikoiden rehevöityminen ja siitä johtuvat muutokset luonnonyhteisöjen rakenteessa; tautien leviäminen tarhatuista eläimistä luonnonvaraisiin eläimiin; vieraslajien tuominen maahan; arvokkaiden luontotyyppien tuhoaminen vesiviljelytoiminnan kehittämiseksi.
  • Parannetaan aluesuunnittelua ja maankäytön hallintaa rannikoiden ja kosteikkojen osalta, jotta voidaan vähentää ristiriitoja rannikolla toteutettavien eri toimintojen välillä.
  • Parannetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan eläinlääkkeiden yhä vastuullisempaa käyttöä, mukaan lukien rehuissa käytettävien toiminnallisten ainesosien tutkimus ja tehokkaiden ja innovatiivisten välineiden kehittäminen kalatautien diagnosointia, ehkäisyä ja hoitoa varten.
  • Tieteellisen tutkimuksen ja digitalisaation edistäminen levittämällä tieteellistä ja teknistä tietämystä, innovatiivisia käytäntöjä ja verkottumista sekä vaihtamalla kokemuksia ja hyviä käytäntöjä yritysten, ammattialajärjestöjen ja muiden sidosryhmien, myös tieteellisten ja teknisten elinten, välillä.
  • Parannetaan kuluttajille tiedottamista vesiviljelyn yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden parantamiseksi. Sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun edistäminen, jotta voidaan lisätä niiden tietoisuutta prosessien ja tuotteiden sertifioinnin hyödyistä.
  • Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet (CLLD): Kalastusalan paikallisilla toimintaryhmillä on keskeinen rooli paikallisen ja alueellisen vesiviljelyn kehittämisen edistämisessä.
  • Sellaisten toimien edistäminen, joilla parannetaan vesiviljelyn kannattavuutta ja lisätään siten työllisyyttä. 
Mahdollisuudet
  • Avaamalla uusia laitoksia ja jatkamalla samalla nykyisten laitosten nykyaikaistamista parantamalla niiden ekologista ja taloudellista kestävyyttä tuotantotehokkuuden ja energiatehokkuuden osalta.
  • Terveiden ja tuottavien vesiekosysteemien säilyttäminen.
  • Investoiminen henkilöstön ammatilliseen koulutukseen ja kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
  • Kestävien ja vaikutuksiltaan vähäisten käytäntöjen lisääminen siten, että etusijalle asetetaan esimerkiksi vähätrofinen ja monitroofinen vesiviljely, leväviljely ja luonnonmukainen vesiviljely.
  • Uusien viljeltyjen lajien lisääminen.
  • Tuetaan tuotteiden eriyttämistä lisäarvon lisäämiseksi.
  • Kehitetään uusia kohtuuhintaisia ja käyttäjäystävällisiä digitaalisia välineitä (laitteistoja ja/tai ohjelmistoja) tuotteiden jäljitettävyyden ja tilanhallinnan varmistamiseksi.
  • Perustetaan erikoistuneita tieteellisiä tutkimuslaitoksia ja kehitetään synergioita tutkimuksen ja yritysten välillä kestävien vesiviljelymallien kehittämiseksi ja levittämiseksi.
  • Elintarvikkeiden, lääkkeiden ja kosmetiikan, vihreiden dekontaminointientsyymien, biohajoavien materiaalien jne. ravitsemuksellisten ja toiminnallisten aineiden mahdollisten lähteiden tunnistaminen.
  • Edistetään sertifioitujen paikallisten tuotteiden tarjontaa alkuperänimitysten avulla.

Lähde: NSPA 2021–2027

Työllisyys ja yritysten lukumäärä

504 yritystä vuonna 2021 (679 toiminnassa olevaa laitosta); alan kokonaistyöllisyys vuonna 2017 oli 4488. 

Lähde: NSPA 2021–2027

Multi-annual National Strategic Plans for the development of sustainable Aquaculture

Relevant Authorities

Applicable Legislation

Applicable Procedures

Ympäristövaikutusten arviointi (asetus N:o 152/2006, sellaisena kuin se on äskettäin muutettuna asetuksella nro 104/2017, jolla tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettu direktiivi 2014/52/EU saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä)

National associations and networks

Relevant Websites

Contact Details

Maatalous-, elintarvikeomavaraisuus- ja metsätalousministeriö (meri-, kalastus- ja vesiviljelyasioiden pääosasto)

Irene Forcella, upseeri

Ilaria Ferraro, asiantuntija

Uploads

Summary in English of the "Published National Strategic Plan on Aquaculture" for Italy
English
(476.38 KB - PDF)
Download