Description
Tuoreen makean veden vesiviljelyn nopean kehityksen vuoksi Kaukasian alueella on ilmennyt monia uusia ja aiemmin tunnettuja kalatauteja. Yksi alueen vesiviljelyn tärkeimmistä piirteistä on se, että se perustuu pääasiassa syprinidien, pääasiassa karpin (Cyprinus carpio) sekä muutamien muiden saaliskalalajien kasvatukseen. Tämän vuoksi tässä kirjassa keskitytään sairauksiin, jotka vaikuttavat näihin ja muihin merkittäviin lämpimän veden kalalajeihin. Vaikka tämä kenttäopas kattaa lämpimän veden kalojen taudit Keski- ja Itä-Euroopassa, Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa, siinä hyödynnetään myös Keski-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton maiden käytettävissä olevaa laajaa tietopohjaa sekä Iranin islamilaisen tasavallan ja Turkin viimeaikaisia tutkimustuloksia. Alueella viljellyistä tärkeimmistä lämpimän veden kalalajeista ja niiden terveydentilasta keskustellaan, ja niissä tunnustetaan kaksi keskeistä tautiluokkaa: bioottiset ja abioottiset sairaudet. Vaikka bioottisia sairauksia on lukuisia, abioottiset tekijät (esim. hapen puute, lämpötila, ruokintavirheet) ovat edelleen vesiviljelyssä tapahtuvien menetysten pääasiallinen syy. Tautiepidemioiden kenttä- ja laboratoriotutkimuksia koskevia parhaita käytäntöjä tarkastellaan uudelleen, ja tarkkojen ja yksityiskohtaisten tietojen kirjaamisen merkitystä korostetaan. Tautien leviämisen estämisen keskeisenä tekijänä korostetaan ennaltaehkäisyä ja keskustellaan toimista, joilla ehkäistään tautien leviämistä maatilojen, alueiden, maiden ja maanosien välillä. Kunkin taudin mahdollisia hoitomenetelmiä tarkastellaan uudelleen; valitettavasti vesiviljelyssä käytettävissä olevat kemikaalit ovat nyt melko rajallisia, sillä monet niistä ovat vaarallisia sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle. Keskustelluista virustaudeista karpin kevätviremia (SVC) ja koi-herpesvirus (KHV) ovat suurimmat uhat maailman karppipopulaatioille. Bakteerisairauksista haavatauti on edelleen karppiviljelmien suurin ongelma, kun taas loisten joukossa valkopilkkutaudin syy on Ichthyophthirius multifiliis. Eksoottiset loiset, kuten erilaiset Thelohanellus-lajit, sekä Bothriocephalus- ja Khawia-sukuihin kuuluvat heisimadot aiheuttavat huomattavia vahinkoja. Lisäksi keskustellaan joistakin tuntemattoman etiologian sairauksista.
Details
- Original Author(s)
- Corporate Author(s): Food and Agriculture Organization of the United Nations - FAOPersonal Author(s): Molnár, KálmánPersonal Author(s): Székely, CsabaPersonal Author(s): Láng, Mária
- Topic(s)
- Avaruuteen ja veteen pääsy, Eläinten terveys ja kansanterveys
- Geographical Coverage
- International
- Date
- 2019
- Source