EU:n vesiviljely
Euroopan unionin (EU) yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) määritelmän mukaan vesiviljelyllä tarkoitetaan ”vesieliöiden kasvatusta tai viljelyä tekniikoilla, joiden tarkoituksena on lisätä kyseisten organismien tuotantoa ympäristön luonnollista kapasiteettia suuremmaksi, kun eliöt pysyvät luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omistuksessa koko kasvatus- ja viljelyvaiheen ajan sadonkorjuuseen asti”.
Vesiviljely on yksi maailman nopeimmin kasvavista elintarviketuotantoaloista, ja se on yhä tärkeämpi tekijä maailmanlaajuisessa elintarvikehuollossa ja talouskasvussa. Vesiviljelyllä on Euroopassa keskeinen rooli rannikko- ja jokialueiden sosioekonomisessa kehityksessä sekä merijoen ja kalastuskulttuurin säilyttämisessä. Vuonna 2020 EU:n vesiviljelyalan myyntimäärä oli 1,2 miljoonaa tonnia ja liikevaihdon arvo 3,9 miljardia euroa, ja se työllisti suoraan noin 57 tuhatta henkilöä, jotka työskentelivät noin 14 tuhannessa yrityksessä. Nämä ovat pääasiassa mikroyrityksiä ja pieniä yrityksiä, ja ne ovat yleensä perheomistuksessa (STECF 22–17).
EU:n vesiviljelytuotannosta 67 prosenttia keskittyy neljään jäsenvaltioon eli Ranskaan, Kreikkaan, Espanjaan ja Italiaan. Yli puolet vesiviljelyn kokonaistuotannosta keskittyy äyriäisiin, kun taas meri- ja makeanveden kalojen osuus kokonaistilavuudesta on noin 21 prosenttia ja 28 prosenttia. Eniten viljeltyjä lajeja ovat simpukat, kirjolohi, osterit, hammasahven, meribassi, karppi ja tonnikala (EU:n vesiviljelyin liittyvä infografiikka – sosioekonominen kehitys (2008–2020)).
EU:n vesiviljelypolitiikan oikeusperusta on vuoden 2013 YKP, jonka tavoitteena on tukea EU:n vesiviljelyalan kasvua ja varmistaa samalla sen taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, jotta voidaan tarjota terveellisiä elintarvikkeita EU:n kansalaisille ja edistää elintarviketurvaa. Erityisesti 34 artiklassa ”Kestävän vesiviljelyn edistäminen” vahvistetaan jäsenvaltioiden välinen avoin koordinointimenetelmä, joka perustuu kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä koskeviin komission strategisiin suuntaviivoihin (jotka hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja joita tarkistettiin vuonna 2021). Nämä suuntaviivat muodostavat unionin vesiviljelypolitiikan strategisen koordinoinnin keskeisen pilarin, ja niillä pyritään rakentamaan kilpailukykyinen ja häiriönsietokykyinen EU:n vesiviljelyala. osallistuu vihreään siirtymään; varmistetaan yhteiskunnallinen hyväksyntä ja kuluttajille tiedottaminen; lisätään tietämystä ja innovointia. Tämän perusteella jäsenvaltioita on pyydetty tarkistamaan vesiviljelyä koskevia monivuotisia kansallisia strategiasuunnitelmiaan, joissa niiden on esitettävä suunnitelmansa, tavoitteensa ja asianmukaiset toimenpiteensä kestävän vesiviljelyn edistämiseksi ja kehittämiseksi alueellaan. Julkaistut kansalliset kansalliset yhteyspisteet, mukaan lukien englanninkielinen tiivistelmä, ovat AAM-verkkosivustolla kohdassa ”Maatiedot”.
Strategisten suuntaviivojen ja monivuotisten strategiasuunnitelmien täytäntöönpanoa tuetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKVR) vuosina 2021–2027 myönnettävällä rahoituksella. Myös muista EU:n rahoitusohjelmista, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tai BlueInvest II -ohjelmasta, rahoitetaan vesiviljelyyn liittyvää tutkimusta ja hankkeita.
Lisätietoa EU:n vesiviljelyalasta on saatavilla seuraavista linkeistä:
- Komission meri- ja kalastusasioiden pääosasto (MARE-pääosasto)
- Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) – The EU Aquaculture Sector – Economic Report 2022 (STECF) (STECF) – EU:n vesiviljelyala – taloudellinen raportti 2022(STECF)
EU:n vesiviljelyalan tukimekanismi
EU:n vesiviljelyalan tukimekanismin tavoitteena on tukea jäsenvaltioita, vesiviljelyalaa ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä koskevien vuosien 2021–2030 strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanossa tarjoamalla logistista, hallinnollista ja teknistä apua sekä keskitetty asiointipiste kestävää vesiviljelyä EU:ssa koskevaa tietämystä ja käytäntöjä varten.
Avustusmekanismi on osa Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanoviraston (CINEA) ja meri- ja kalastusasioiden pääosaston yhdessä hallinnoimaa palvelusopimusta. Yhteenliittymää koordinoivat NTT DATA, PoseidonSCOPE – Netcompany, European Aquaculture Society (EAS) ja European Aquaculture Technology and Innovation Platform (EATIP). Palvelusopimus alkoi heinäkuussa 2024 ja päättyy kesäkuussa 2026.
Tavoitteita
AAM tarjoaa Euroopan komissiolle ja EU:n jäsenvaltioille logistista, teknistä ja hallinnollista tukea uusien strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa varten.
EU:n AAM:n lopullisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää erityisesti useita tavoitteita:
- Kerätään ja jaetaan tietoa, hyviä käytäntöjä, edistetään asiaankuuluvia tapahtumia, levitetään uutisia ja muuta tietoa kestävästä vesiviljelystä EU:ssa.
- Tarjotaan kestävää vesiviljelyä koskevaa teknistä asiantuntemusta tukemalla EU:n komissiota vesiviljelypolitiikan eri näkökohtia koskevien ohje- ja tausta-asiakirjojen laatimisessa
- Näitä ohjeasiakirjoja ja tausta-asiakirjoja koskevien koulutus- ja verkko-oppimisvälineiden kehittäminen
- Vastaus jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kysymyksiin laadituista ohjeasiakirjoista
- Järjestää EU:n jäsenvaltioille, vesiviljelyalalle ja muille sidosryhmille suunnattuja tapahtumia, työpajoja, konferensseja, koulutusta ja teknisiä kokouksia vesiviljelyä koskevien EU:n strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanon tukemiseksi.
Asiaan liittyvät linkit
EU Reference Centres for animal welfare (foreseen under the Official Controls Regulation, adopted in March 2017, which harmonises EU rules on official controls along the whole agri-food chain) are established to assist EU Members States (MS) in their official controls on animal welfare rules on farm, during transport and at the time of slaughter or killing.
The European Union Reference Centre for the Welfare of Aquatic Animals (EURCAW-Aqua) launched in January 2024 was created in accordance with Regulation (EU) 2017/625 of the European Parliament and of the Council and will support the activities of the European Commission and Member States by carrying out scientific and technical studies, as well as conducting training courses and disseminating research findings and information on technical innovations, mainly focusing on the welfare of fish, cephalopods and decapods.
Priority will be given to farmed aquatic species of economic significance for European aquaculture. The EURCAW-Aqua is structured to address the main challenges in assessing the welfare of aquatic organisms, namely the large number of farmed species, the diversity of farming systems and different aquatic environments.
The EURCAW-Aqua will conduct and facilitate the research in the underdeveloped area of aquatic animals’ welfare and will engage in public outreach and awareness.
The work of the EURCAW-Aqua will support aquatic animal welfare objectives contained within the Strategic Guidelines for a Sustainable European Aquaculture.
The European Partnership on Animal Health and Welfare (EUP AHW) is a co-funded European partnership for research and innovation created at the instigation of the EC to address infectious diseases of animals, including aquatic animals, and to promote animal welfare.
Launched in 2024 the Partnership is anticipated to invest €360 million over seven years to boost research and facilitate cooperation between all actors.
The Partnership aims to enhance cross sector collaboration and, through a One Health and One Welfare approach, to provide societal impact.
The objectives of the EUP AHW align with the European Green Deal and its associated Farm to Fork strategy for a fair, healthy, and environmentally friendly food system.
The Energy Transition Partnership for EU Fisheries and Aquaculture (ETP) is a collaborative platform designed to accelerate the energy transition in the European fisheries and aquaculture sectors.
Launched by the European Commission in 2023, the ETP tackles technical, financial, and regulatory barriers by bringing together stakeholders to create practical, actionable solutions.
Membership of the partnership is open to stakeholders across the aquaculture and fisheries sector. It is the intention of the Partnership that through thematic dialogues and workshops, participants address key areas such as innovation, technology, skills, and finance.
Outputs from these activities will contribute to the development of a (voluntary) roadmap, featuring measurable short, mid and longer term milestones alongside concrete actions, with the aim of guiding the sector towards climate neutrality by 2050.
The ETP serves as a hub for sharing knowledge, showcasing best practices, and highlighting innovative projects that support the energy transition.
In addition the ETP operates an ETP Support Group, where ETP Stakeholders can collaborate to discuss challenges, explore strategic approaches, and contribute to shaping the sector's future.