EU:n vesiviljely
EU:n vesiviljely
Euroopan unionin (EU) yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) määritelmän mukaan vesiviljelyllä tarkoitetaan ”vesieliöiden kasvatusta tai viljelyä tekniikoilla, joiden tarkoituksena on lisätä kyseisten organismien tuotantoa ympäristön luonnollista kapasiteettia suuremmaksi, kun eliöt pysyvät luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omistuksessa koko kasvatus- ja viljelyvaiheen ajan sadonkorjuuseen asti”.
Vesiviljely on yksi maailman nopeimmin kasvavista elintarviketuotantoaloista, ja se on yhä tärkeämpi tekijä maailmanlaajuisessa elintarvikehuollossa ja talouskasvussa.
Vesiviljelyllä on Euroopassa keskeinen rooli rannikko- ja jokialueiden sosioekonomisessa kehityksessä sekä merijoen ja kalastuskulttuurin säilyttämisessä. Vuonna 2020 EU:n vesiviljelyalan myyntimäärä oli 1,2 miljoonaa tonnia ja liikevaihdon arvo 3,9 miljardia euroa, ja se työllisti suoraan noin 57 tuhatta henkilöä, jotka työskentelivät noin 14 tuhannessa yrityksessä. Nämä ovat pääasiassa mikroyrityksiä ja pieniä yrityksiä, ja ne ovat yleensä perheomistuksessa (STECF 24–14).
EU:n vesiviljelypolitiikan oikeusperusta on vuoden 2013 YKP, jonka tavoitteena on tukea EU:n vesiviljelyalan kasvua ja varmistaa samalla sen taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, jotta voidaan tarjota terveellisiä elintarvikkeita EU:n kansalaisille ja edistää elintarviketurvaa. Erityisesti 34 artiklassa ”Kestävän vesiviljelyn edistäminen” vahvistetaan jäsenvaltioiden välinen avoin koordinointimenetelmä, joka perustuu kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä koskeviin komission strategisiin suuntaviivoihin (jotka hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja joita tarkistettiin vuonna 2021).
Nämä suuntaviivat muodostavat unionin vesiviljelypolitiikan strategisen koordinoinnin keskeisen pilarin, ja niillä pyritään rakentamaan kilpailukykyinen ja häiriönsietokykyinen EU:n vesiviljelyala. osallistuu vihreään siirtymään; varmistetaan yhteiskunnallinen hyväksyntä ja kuluttajille tiedottaminen; lisätään tietämystä ja innovointia. Tämän perusteella jäsenvaltioita on pyydetty tarkistamaan vesiviljelyä koskevia monivuotisia kansallisia strategiasuunnitelmiaan, joissa niiden on esitettävä suunnitelmansa, tavoitteensa ja asianmukaiset toimenpiteensä kestävän vesiviljelyn edistämiseksi ja kehittämiseksi alueellaan. Julkaistut kansalliset kansalliset yhteyspisteet, mukaan lukien englanninkielinen tiivistelmä, ovat AAM-verkkosivustolla kohdassa ”Maatiedot”.
Strategisten suuntaviivojen ja monivuotisten strategiasuunnitelmien täytäntöönpanoa tuetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKVR) vuosina 2021–2027 myönnettävällä rahoituksella. Myös muista EU:n rahoitusohjelmista, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tai BlueInvest II -ohjelmasta, rahoitetaan vesiviljelyyn liittyvää tutkimusta ja hankkeita.
Lisätietoa EU:n vesiviljelyalasta on saatavilla seuraavista linkeistä:
- Komission meri- ja kalastusasioiden pääosasto (MARE-pääosasto)
- Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) – The EU Aquaculture Sector – Economic Report 2024 (STECF) – EU:n vesiviljelyalan taloudellinen raportti 2024(STECF)
EU:n vesiviljelyalan tukimekanismi
EU:n vesiviljelyalan tukimekanismi
EU:n vesiviljelyalan tukimekanismin tavoitteena on tukea jäsenvaltioita, vesiviljelyalaa ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä koskevien vuosien 2021–2030 strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanossa tarjoamalla logistista, hallinnollista ja teknistä apua sekä keskitetty asiointipiste kestävää vesiviljelyä EU:ssa koskevaa tietämystä ja käytäntöjä varten.
Avustusmekanismi on osa Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanoviraston (CINEA) ja meri- ja kalastusasioiden pääosaston yhdessä hallinnoimaa palvelusopimusta. Yhteenliittymää koordinoivat NTT DATA, PoseidonSCOPE – Netcompany, European Aquaculture Society (EAS) ja European Aquaculture Technology and Innovation Platform (EATIP). Palvelusopimus alkoi heinäkuussa 2024 ja päättyy kesäkuussa 2026.
Tavoitteita
AAM tarjoaa Euroopan komissiolle ja EU:n jäsenvaltioille logistista, teknistä ja hallinnollista tukea uusien strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa varten.
EU:n AAM:n lopullisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää erityisesti useita tavoitteita:
- Kerätään ja jaetaan tietoa, hyviä käytäntöjä, edistetään asiaankuuluvia tapahtumia, levitetään uutisia ja muuta tietoa kestävästä vesiviljelystä EU:ssa.
- Tarjotaan kestävää vesiviljelyä koskevaa teknistä asiantuntemusta tukemalla EU:n komissiota vesiviljelypolitiikan eri näkökohtia koskevien ohje- ja tausta-asiakirjojen laatimisessa
- Näitä ohjeasiakirjoja ja tausta-asiakirjoja koskevien koulutus- ja verkko-oppimisvälineiden kehittäminen
- Vastaus jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kysymyksiin laadituista ohjeasiakirjoista
- Järjestää EU:n jäsenvaltioille, vesiviljelyalalle ja muille sidosryhmille suunnattuja tapahtumia, työpajoja, konferensseja, koulutusta ja teknisiä kokouksia vesiviljelyä koskevien EU:n strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanon tukemiseksi.
Asiaan liittyvät linkit
Perustetaan eläinten hyvinvointia käsitteleviä EU:n vertailukeskuksia (jotka sisältyvät maaliskuussa 2017 hyväksyttyyn virallista valvontaa koskevaan asetukseen, jolla yhdenmukaistetaan virallista valvontaa koskevat EU:n säännöt koko elintarvikeketjussa) avustamaan EU:n jäsenvaltioita eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen virallisessa valvonnassa maatiloilla, kuljetuksen aikana sekä teurastus- tai lopetushetkellä.
Tammikuussa 2024 perustettu vesieläinten hyvinvointia käsittelevä Euroopan unionin vertailukeskus ( EURCAW-Aqua) perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti. Se tukee Euroopan komission ja jäsenvaltioiden toimia tekemällä tieteellisiä ja teknisiä tutkimuksia sekä järjestämällä kursseja ja levittämällä tutkimustuloksia ja -tietoa teknisistä innovaatioista, joissa keskitytään pääasiassa kalojen, pääjalkaisten ja kapinallisten hyvinvointiin.
Etusijalle asetetaan Euroopan vesiviljelyn kannalta taloudellisesti merkittävät viljellyt vesieläinlajit. EURCAW-Aqua on jäsennelty vastaamaan vesieliöiden hyvinvoinnin arvioinnin suurimpiin haasteisiin, joita ovat viljeltyjen lajien suuri määrä, viljelyjärjestelmien monimuotoisuus ja erilaiset vesiympäristöt.
EURCAW-Aqua tekee ja helpottaa vesieläinten hyvinvoinnin alikehittyneellä alueella tehtävää tutkimusta ja osallistuu yleisön tavoittamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen.
EURCAW-Aquan työllä tuetaan vesieläinten hyvinvointia koskevia tavoitteita, jotka sisältyvät kestävää eurooppalaista vesiviljelyä koskeviin strategisiin suuntaviivoihin.
Eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeva eurooppalainen kumppanuus (EUP AHW) on yhteisrahoitettu eurooppalainen tutkimus- ja innovointikumppanuus, joka perustettiin Euroopan komission aloitteesta eläinten, myös vesieläinten, tartuntatautien torjumiseksi ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Vuonna 2024 käynnistetyn kumppanuuden odotetaan investoivan 360 miljoonaa euroa seitsemän vuoden aikana tutkimuksen vauhdittamiseen ja kaikkien toimijoiden välisen yhteistyön helpottamiseen.
Kumppanuuden tavoitteena on tehostaa alojen välistä yhteistyötä ja yhteinen terveys ja yhteinen hyvinvointi -lähestymistavan avulla tuottaa yhteiskunnallisia vaikutuksia.
AHW-ohjelman tavoitteet ovat linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvän Pellolta pöytään -strategian kanssa, jotta elintarvikejärjestelmä olisi oikeudenmukainen, terveellinen ja ympäristöystävällinen.
EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan energiasiirtymäkumppanuus (ETP) on yhteistyöfoorumi, jonka tarkoituksena on nopeuttaa energiasiirtymää Euroopan kalastus- ja vesiviljelyaloilla.
Euroopan komission vuonna 2023 käynnistämällä ETP-ohjelmalla puututaan teknisiin, taloudellisiin ja sääntelyyn liittyviin esteisiin saattamalla sidosryhmät yhteen, jotta voidaan luoda käytännöllisiä ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja.
Kumppanuuden jäsenyys on avoin vesiviljely- ja kalastusalan sidosryhmille. Kumppanuuden tarkoituksena on, että osallistujat käsittelevät aihekohtaisten vuoropuhelujen ja työpajojen avulla keskeisiä aloja, kuten innovointia, teknologiaa, osaamista ja rahoitusta.
Näiden toimien tuotoksilla edistetään sellaisen (vapaaehtoisen) etenemissuunnitelman laatimista, johon sisältyy mitattavissa olevia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin välitavoitteita konkreettisten toimien ohella. Tavoitteena on ohjata alaa kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
ETP toimii tiedon jakamisen keskuksena, jossa esitellään parhaita käytäntöjä ja tuodaan esiin innovatiivisia hankkeita, joilla tuetaan energiasiirtymää.
Lisäksi ETP:llä on ETP-tukiryhmä, jossa ETP:n sidosryhmät voivat tehdä yhteistyötä keskustellakseen haasteista, tutkiakseen strategisia lähestymistapoja ja osallistuakseen alan tulevaisuuden muovaamiseen.