Kypros

Viljellyn lajin tyyppi

Kultaotsa-ahven (Sparus aurata), meribassi(Dicentrarchus labrax), Meagre (Argyrosomus regius), Rainbow Trout(Oncorhynchus mykiss), Sturgeon (Acipenser sp.), merikatkarapu (P. indicus & P. vannamei)

^{Lähde: 2023, EUMOFA; 2022, STECF; 2021, kalastus- ja meritutkimusosasto, DFMR}

Tuotantomenetelmän tyyppi

Kyproksessa tuotanto tapahtuu lähes kokonaan (> 90 prosenttia) merivesissä, pääasiassa avomerihäkeissä. Makean veden viljelyssä ja/tai maalla sijaitsevissa laitoksissa viljellään vain vähäisiä määriä viljeltyä viljelyä.

^{Lähde: 2023, EUMOFA; DFMR 2021}

^{Lähde: 2023, EUMOFA; DFMR 2021}

Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)

• Vesiviljelyalaa koskevalla hallituksen politiikalla pyritään vesiviljelyn kestävään ja ympäristön kannalta tasapainoiseen kehittämiseen, jotta voidaan maksimoida sen vaikutus kotimaiseen kalantuotantoon paikallisten ja kansainvälisten markkinoiden tarpeiden mukaisesti ja tarjoamalla korkealaatuisia ja hygieniatuotteita, jotka vastaavat kuluttajien odotuksia.
• Jatkamaan alan kehityksen edistämistä, tukemista ja seurantaa painottaen offshore-vesiviljelyä. Tällä käytännöllä varmistetaan pienemmät ympäristövaikutukset ja meriympäristön hyvä tila.

^{Lähde: MNSPA; 2021, DFMR}

Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin

• Kyproksella vesiviljelyn osuus Kyproksen koko kalastustuotannosta on sekä määrällisesti että arvoltaan noin 85 prosenttia, ja se tarjoaa noin 350 kokoaikaista suoraa työpaikkaa ja edistää satojen muiden alojen luomista muissa avustavissa ammateissa. Vesiviljely on olennainen ja erittäin tärkeä osa Kyproksen kalastusalaa ja yleisemmin kansallista maaseututaloutta. Tämä toiminta on ollut Kyproksen nopeimmin kasvava alkuelintarviketeollisuus viimeisten 15 vuoden aikana.
• Vesiviljelytuotteet ovat Kyproksen laajemman alkutuotantoalan viennin arvoltaan kolmanneksi tärkein tuote perunoiden ja sitrushedelmien jälkeen ja siten osaltaan merkittävästi Kyproksen negatiivisen kauppataseen pienenemistä kalastustuotteiden osalta. Merivesiviljelyn osuus kansallisesta vesiviljelyn kokonaistuotannosta on yli 99 prosenttia, ja sen kasvupotentiaali on myös suurin. Makean veden vesiviljelyä rajoittavat sitä vastoin makean veden saatavuuden väheneminen ja vedenkierrätysjärjestelmien käyttöönottoon liittyvät korkeat toimintakustannukset.
• Lisäksi Kypros kuuluu viiden suurimman EU-maan joukkoon, kun tarkastellaan vesiviljelyn osuutta kalastustuotannossa.

^{Lähde: MNSPA; DFMR 2021}

Haasteet ja mahdollisuudet

^{Lähde: MNSPA}

Työllisyys ja yritysten lukumäärä

3 rannikolla sijaitsevaa merihautomoa, 1 katkarapujen kasvu-/hautomoyksikkö, 9 offshore-yksikköä ja 8 makean veden vesiviljelyyksikköä.

350 työntekijää

^{Lähde: MNSPA}

• Vesiviljelylaki 2000–2010
• Vesiviljelyä koskevat (yleiset) asetukset 2002–2010
• Vesien pilaantumisen torjunta (simpukoiden veden laatu) Asetus vuodelta 2001 (P.I. No. 9/2001)
• Vesien pilaantumisen valvonta (Freshwater quality standards to protection the life of fish) Asetus vuodelta 2001 (P.I. No. 10/2001)
• Eläinten terveyttä koskeva laki, 2001 (laki nro 109(I)/2001)  

Vesiviljelytoimintaa säännellään myös muun lainsäädännön, kuten ympäristöviraston, asiaa koskevilla säännöksillä, jotka koskevat ympäristön tilan ja laadun suojelua sekä eläinlääkintäpalveluja ja eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevia palveluja kansanterveyskysymyksissä sekä viljeltyjen organismien terveyden ja hyvinvoinnin osalta.

 Kyproksen mariculture Association (Kyproksen mariculture Association)