Belgia

Piikki (sormenjäljet), katkaravut ja simpukat. Myös kaupallista osterinviljelyä on rajoitettu. Tämä koskee erityisesti tasakautista osteria (Ostrea edulis) ja ontoa osteria (Crassostrea gigas) rannikkoalueella (Spuikom Oostende).  

Lohikalat (pääasiassa kirjolohi, mukaan lukien hybridit ja Thymallus thymallus), erilaiset kyprinidae-heimon eläimet (mukaan lukien karppi, Gobio gobio, Phoxinus phoxinus), eripercinidae-heimon lajit (mukaan lukientavalliset arvet ja piikki), katokset ja yksi vesiviljelyyhtiöistä on omistettusampille (kaviaarintuotannossa). 

• Tarvitaan vahvoja verkostoja ja viestintäkanavia, jotta asiasta kiinnostuneet tuottajat ja sijoittajat voidaan tavoittaa, sekä erityistoimia, joilla luodaan alalle kannustininvestointikehys.
• Vesiviljelyä olisi edelleen pyrittävä integroimaan muihin aloihin ja toimintoihin, mikä edistäisi kiertojärjestelmää ja vähentäisi samalla tuotantokustannuksia.
• Sen lisäksi, että vesiviljely on pääasiallinen toiminta, olisi oltava mahdollista harjoittaa liitännäistoimintaa (matkailu, viherryttäminen, ateriapalvelut, koulutus jne.), joka takaa tulon. Monikäyttöiset hankkeet ovat erittäin suositeltavia osana yhdennettyä lähestymistapaa.
• Avomerellä harjoitettavan vesiviljelyn kehittäminen edellyttää laadukkaiden hautomolaitteiden tarjoamista, asianmukaisen teknologian kehittämistä kasvatusta ja korjuuta varten Pohjanmeren ankarissa olosuhteissa sekä asianmukaisia purkamispaikkoja satamissa.
• Jotta pienimuotoinen vesiviljely jatkuisi Valloniassa, on kannustettava ja koulutettava nuoria, parannettava kannattavuutta, lisättävä tuotteiden laadun näkyvyyttä (esim. merkinnät), vähennettävä riippuvuutta ulkoisista tekijöistä (maaperä ja ilmasto), vähennettävä fyysisiä vaikutuksia, varmistettava laadukkaiden hautomolaitteiden saatavuus ja helpotettava pääoman saantia.

• Kalastuksesta peräisin olevien kalojen määrän pysyessä paikallaan vesiviljely voi vastata markkinoiden kasvaviin tarpeisiin.
• Euroopan unioni pyrkii edistämään vesiviljelyn tuotantoa.
• Läheisyys (lyhyt ketju), jäljitettävyys (merkinnät), kehdosta kehtoon ja ympäristöystävällisyys (mukaan lukien biomerkinnät) ovat yhä tärkeämpiä kuluttajien keskuudessa.
• Paikalliset tuotteet tuovat lisäarvoa, mikä myös kannustaa vähittäiskauppiaita tarjoamaan paikallisia tuotteita.
• Maailman väestön kasvaessa ja vaurauden lisääntyessä ihmiset kuluttavat enemmän proteiinia ja vesituotteiden kysyntä kasvaa.
• Vahvat viejämaat, kuten Kiina, saattavat viedä vähemmän viljeltyä kalaa kasvavan kotimaisen kysynnän vuoksi. Tämän seurauksena eurooppalaiset kuluttajat voisivat olla entistä riippuvaisempia paikallisesta tarjonnasta.
• Uudet ilmoitetut vesiviljelyalueet lähempänä rannikkoa (lyhyt purjehdusmatka). Lisäksi Flanderin integroidun vesiviljelyn kannalta optimaalisimmat paikat kartoitettiin vuonna 2019 HaLaVla-hankkeen kautta.
• Meriviljelyn kehittäminen voi myös tarjota maalla tapahtuvaa kehitystä, koska tarvitaan hautomoja ja taimitarhoja, jotka tarjoavat paikallisesti laadukkaita emokantoja.
• Infrastruktuurin olemassaolo satamissa, joissa meriviljely-olosuhteet voidaan luoda valvotuissa ympäristöissä.
• Nopean hälytysjärjestelmän uusi kehitys vähentää riippuvuutta vedestä ja energiasta ja lisää kierrätysjärjestelmien potentiaalia.
• Vesiviljelyssä kyky valvoa ja seurata koko elinkaarta pitäisi lisätä toiminnallista luotettavuutta ja tuotteiden laatua.
• Vähittäismyyjien kiinnostus oman tuotannon aloittamiseen.
• Vesiviljelytuotannon mahdollisuudet ilman kalajauhon käyttöä.
• Vesiviljelyalan mahdollisuus hyödyntää kalastusalan nykyistä logistiikkarakennetta.
• Uusien vesiviljelylajien tuotanto Belgiassa (levät mukaan lukien).
• Laivanvarustajien/kalastajien ja viljelijöiden osallistumis- tai muuttamismahdollisuudet (meren) vesiviljelyyn.
• Tuottajat voivat etsiä lisäarvoa ja hyötyä vesiviljelytuotteiden kestävyydestä, tuoreudesta ja terveydestä. Luonnonvarojen, veden, tilan ja energian järkevällä käytöllä on sekä ympäristöön liittyviä että taloudellisia hyötyjä.
• Jäännösvirtojen käyttö sopii nousevaan kiertotalouteen, joka on myös vahvistettu siirtymäprioriteetiksi Flanderin hallituksen visiossa 2050.
• Akvapooniikka voi kiihdyttää kaupungistunutta Flanderissa.
• Lupaavat meren vesiviljelyhankkeet (simpukoiden, ostereiden ja levien kasvatus) tarjoavat mahdollisuuksia yhdistää passiivinen kalastus.
• Vesiviljelytekniikoita voidaan käyttää sääntelyllisiin ja suojaaviin ekosysteemipalveluihin. Ekosysteemin roolilla se voi myös edistää biologista monimuotoisuutta koskevaa EU:n strategiaa.
• Tilan tehokas käyttö ja tuotannon lisääminen monitrofisen vesiviljelyn avulla.
• On olemassa laaja jalostusala, joka tarjoaa mahdollisuuksia vesiviljelyn alkutuottajille.
• Digitaalisilla välineillä voidaan vastata moniin vesiviljelytuottajien kohtaamiin haasteisiin (seuranta, automaattinen saalistajien hälytys, varastojen hallinta, verkkomyynti jne.).

Hallinnoida erityisiä lainsäädännöllisiä näkökohtia, jotka liittyvät meriviljelyyn.

• Käyttölupa: lupa merellä tapahtuvaan toimintaan kuuluu liittovaltion kansanterveys-, elintarvikeketjun turvallisuus- ja ympäristöviraston ympäristöasioiden pääosaston meriympäristöyksikön toimivaltaan.
• Ympäristölupa: meritoiminnan ympäristöluvat kuuluvat OD Naturen Pohjanmeren matemaattisen mallin (BMM) KBIN:n tieteellisen palvelunhallintayksikön toimivaltaan.
• Elintarviketurvallisuus: asiaa hallinnoi liittovaltion tasolla liittovaltion elintarviketurvallisuusvirasto (FASFC).

• ”Direction des Permis et autorisations”, joka toimii keskuselimenä sellaisten lupahakemusten valvonnassa, joiden vesiviljelytuotanto on yli 500 kilogrammaa vuodessa. Muissa tapauksissa tuottajan on rekisteröitävä tuotantonsa ainoastaan kunnassa.
• Eläinten hyvinvointi: tätä asiaa käsittelevä ”direction de la qualité et du bien être animal”.
• Lantaa koskeva lainsäädäntö: se on maatalousministeriön (Direction de l’maatalous) vastuulla.

Löydät merkityksellistä tietoa täältä

• Ympäristölupa: rakennuslupa ja ympäristölupa yhdistettiin Flanderissa 1.1.2018 alkaen ympäristöluvaksi. Voidaan toimittaa, seurata ja käsitellä keskitetyn palvelupisteen eli ympäristöalan keskitetyn palvelupisteen kautta. Asiasta vastaa ympäristöosasto.
• Eläinten hyvinvointi: Eläinten hyvinvoinnista vastaava yksikkö on osa ympäristöosastoa.
• Lantaa koskeva lainsäädäntö (lanta-asetus): Tämä kuuluu ulkoisesti riippumattoman ympäristöpolitiikan alan Flanderin maayhtiön (VLM) toimivaltaan.

Löydät merkityksellistä tietoa täältä