Vesiviljelyn arvoja koskeva suositus

Vuonna 2018 EU-28 oli kuudennella sijalla maailman 15 suurimmassa kalastusalan tuottajamaassa, ja niiden kokonaistuotanto oli 6,6 miljoonaa tonnia. Tämä kanta perustuu pääasiassa kaupallisen kalastusalan saaliisiin, joilla EU-28:lla on sama asema ja joiden kokonaismäärä on 5,3 miljoonaa tonnia, mikä on 5,48 prosenttia maailmanlaajuisesta saaliista. EU-28:n vesiviljelytuotannon osuus oli yhteensä 1,3 miljoonaa tonnia, mikä on 1,15 prosenttia maailman vesiviljelytuotannosta. EU-28 toi 9,4 tonnia kalastus- ja vesiviljelytuotteita kolmansista maista vuonna 2018 ja vei 2,2 miljoonaa tonnia. Todettavissa oleva kulutus oli 12,5 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 3,2 miljoonaa tonnia oli peräisin vesiviljelystä. Vuoden 2018 tiedot osoittavat, että EU-28 toi 2,1 miljoonaa tonnia vesiviljelytuotteita ja vei 0,21 miljoonaa tonnia. Nämä luvut osoittavat, että EU:n kuluttajat kuluttavat vain 1,1 miljoonaa tonnia EU-28:n vesiviljelytuotantoa, mikä on 34,25 prosenttia vesiviljelytuotteiden todettavissa olevasta kulutuksesta. 
Viimeisten 25 vuoden aikana vesiviljelytuotannon määrä (elopaino) kasvoi maailmanlaajuisesti keskimäärin 5,9 prosenttia vuodessa, kun taas 28 jäsenvaltion EU:ssa kasvu oli 0,61 prosenttia vuodessa. Tämän vaatimattoman kasvun syitä käsiteltiin useita kertoja EU:n virallisissa asiakirjoissa, kuten EU:n vesiviljelyn kestävää kehitystä koskevissa strategisissa suuntaviivoissa (2013), joita tarkistettiin äskettäin jäsennellyillä ja johdonmukaisilla suosituksilla kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä varten vuosiksi 2021–2030 (2021). 
Kestävän vesiviljelyn on myös todettu helpottavan merkittävästi siirtymistä kestävään elintarvikejärjestelmään, jonka ympäristöjalanjälki on pieni ja jossa toimitusketjut ovat lyhyitä. Äskettäin julkaistussa komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle uudesta lähestymistavasta kestävään siniseen talouteen EU:ssa – EU:n sinisen talouden muuttaminen kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi (2021) todetaan seuraavaa: ”EU:n vesiviljely täyttää tuotteiden laatua ja eläinten terveyttä koskevat tiukat vaatimukset, mutta monipuolistamisessa, kilpailukyvyssä ja ympäristötehokkuudessa on vielä parantamisen varaa. Vähävaikutteisella vesiviljelyllä (kuten vähätrofisella, monitrofisella ja luonnonmukaisella vesiviljelyllä) ja vesiviljelyn ympäristöpalveluilla voidaan, jos niitä kehitetään edelleen, edistää merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, Pellolta pöytään -strategiaa ja kestävää sinistä taloutta.”
On syytä mainita, että vesiviljely on erittäin monimuotoista lajien, ympäristövaatimusten, teknologioiden, erityisen infrastruktuurin ja sijainnin osalta. Toisin kuin muut kotieläintalouden haarat, jotka keskittyvät vain yhteen lajiin kussakin, maailmanlaajuinen vesiviljely perustuu 466 yksittäiseen lajiin ja muihin 156 lajiryhmään suvun, perheen tai korkeamman taksonomisen tason tasolla, mukaan lukien kalojen väliset hybridit. 
Tätä monimutkaisuutta on käsiteltävä useammin, kun vesiviljelyyn liittyvät keskustelut ja lausunnot ovat joko myönteisiä tai kielteisiä. On myös huomattava, että osa vesiviljelyn arvoista on muuttunut alan pitkän historian aikana, toiset ovat vastustaneet tai saaneet vahvistusta tieteellisessä tutkimuksessa, ja uusia arvoja tutkitaan ja niistä keskustellaan. 
Tämän suosituksen tarkoituksena ei ole tarjota tyhjentävää luetteloa EU:n vesiviljelyyn liittyvistä arvoista, vaan se kuvastaa pikemminkin vesiviljelyn viljelijöiden ja muiden yhteiskuntaryhmien osallistumista useisiin vesiviljelytoimintaan liittyviin kysymyksiin.