Tyynenmeren osterin (Crassostrea gigas) kasvumallinnus ja indikaattorit merellä tapahtuvaa vesiviljelyä varten Euroopassa ilmastonmuutokseen liittyvän epävarmuuden vallitessa

Vaikka vesiviljelyn kehittäminen Euroopassa onkin ratkaisevan tärkeää Euroopan unionin (EU) sinisen kasvun strategian kannalta, se on pysähtynyt viime vuosikymmeninä, mikä johtuu suurelta osin siitä, että lähirannikolla sijaitsevasta alueesta on kovaa kilpailua mahdollisten käyttötarkoitusten joukossa ja että EU:ssa ja jäsenvaltioissa ei ole selkeitä prioriteetteja, toimintalinjoja ja suunnittelua. Laaja merten aluesuunnittelu, mukaan lukien vesiviljelyn jaettujen vyöhykkeiden nimeäminen, edellyttää vastaavan laajan alueellisen mittakaavan paikkatietoja, joita ei ole ollut helposti saatavilla, sekä malliennusteita ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten arvioimiseksi. Tässä käytetään päivittäistä klorofylli-a:ta, veden lämpötilaa, suolapitoisuutta ja nykyisiä nopeustuloksia, jotka saadaan Koillis-Atlantin rannikkoalueen, Pohjanmeren ja Välimeren käsittävästä meriekosysteemimallista (yleiseurooppalainen POLCOMS-Ersem-malli) Tyynenmeren osterin (Crassostrea gigas) dynaamisen energiabudjetin kasvumallin edistämiseksi. Alueet, jotka soveltuvat laajalti kasvuun, määritettiin käyttämällä edellä mainittuja mallimuuttujia ja batymetrisiä tietoja käyttäen kynnystoleranssia. Osterin kasvun aikasarjat muutettiin teollisuuden kannalta merkityksellisiksi yksinkertaistetuiksi indikaattoreiksi (esim. aika markkinapainoon) ja kartoitettiin. Vuosisadan alussa laadittujen indikaattorikarttojen lisäksi mallinnettiin ja kartoitettiin myös kahta ristiriitaista vuosisadan lopun ilmastonmuutosennustetta edustavia keskittymäpolkuja 4.5 ja 8.5 noudattaen. Alueita, joilla todettiin olevan hyvä osterin kasvupotentiaali nyt ja tulevaisuudessa, arvioitiin edelleen niiden ilmastokestävyyden kannalta (eli kun ostereiden kasvuennusteet ovat verrattavissa erilaisiin tuleviin ilmastoskenaarioihin). Useita Euroopan alueita korostettiin ensisijaisiksi alueiksi Tyynenmeren osterin offshore-viljelyn kehittämiseksi, mukaan lukien Ranskan Atlantin rannikkovedet, eteläinen Pohjanmeri sekä Skotlannin länsipuoli ja Irlanti. Luoteis-Afrikassa havaittiin myös suuri potentiaalisen kasvun kiintopiste, joka liittyy viileään ja tuottavaan rannikkoalueeseen. Tässä ehdotettu kehys tarjoaa joustavan lähestymistavan, joka kattaa laajan valikoiman ekologisia syöttötietoja, ilmasto- ja ekosysteemimalliskenaarioita, vesiviljelyyn liittyviä malleja, kiinnostavia lajeja, indikaattorityyppejä ja toleranssikynnyksiä. Tällaisia tietoja ehdotetaan sisällytettävän laajempiin aluearviointeihin ja -suunnitteluun yhdessä muiden sosioekonomisten ja ympäristöä koskevien tietojen kanssa.