Background information
Viljellyn lajin tyyppi
Piikkikampela (Scophthalmus maximus), simpukka, osteri, kultaotsasimpukka (Sparus aurata), meribassi(Dicentrarchus labrax) ja meriantura(Solea senegalensis).
Lähde: 2023, EUMOFA; 2022, STECF
Tuotantomenetelmän tyyppi
Vuonna 2021.99 prosenttia Portugalin tuotannosta tapahtui meri- ja murtovesissä ja 1 prosentti makeassa vedessä. Tärkeimmät tuotantomenetelmät olivat seuraavat:
Toimialan koko (tuotanto ja kulutus)
Tuotanto
17.561Tn; 157.975 tuhatta euroa
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kulutus
56,52 kg/asukas (2021)
Kulutuksen vaihtelu
—2 % (2021/2020)
2020, EUMOFA
Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)
- Vesiviljelytuotteiden monipuolistaminen ja mukauttaminen kuluttajien mieltymyksiin.
- Lisätä ja monipuolistaa kansallisten vesiviljelytuotteiden tarjontaa ympäristön kestävyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, eläinten hyvinvoinnin laadun ja elintarviketurvallisuuden periaatteiden pohjalta.
Lähde: MNSPA
Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin
Hyväksyttävällä strategisella lähestymistavalla tuetaan sellaisen älykkään ja ympäristöystävällisen vesiviljelyn kehittämistä, joka pystyy kilpailemaan maailmanlaajuisesti ja tarjoamaan turvallisia ravintoarvoltaan arvokkaita tuotteita EU:n kuluttajille.
Haasteet ja mahdollisuudet
- Voimakas kansainvälinen kilpailu.
- Tuotantokustannusten, erityisesti energian ja rehun, nousu, joka vaikuttaa kansainväliseen kilpailukykyyn.
- Rannikon voimakas demografinen miehitys, johon liittyy eturistiriitoja alueilla, joilla on vesiviljelypotentiaalia.
- Pilaantumisen esiintymisen tai veden laadun satunnaisen heikkenemisen todennäköisyys.
- Rahoitusvaikeudet, jotka johtuvat finanssiyhteisöjen varovaisuusperiaatteen mukaisista arvioinneista.
- Sellaisten yksinkertaisempien ja tehokkaampien sääntöjen ja menettelyjen käyttöönotto, joilla luodaan puitteet alan investoinneille ja vähennetään kontekstikustannuksia.
- Toteutetaan asianmukaisesti siirtymävesillä harjoitettavaa vesiviljelyä koskeva suunnitelma (PAqAT) ja merten aluesuunnittelusuunnitelma (PSOEM), joilla edistetään vesiviljelylaitosten perustamista ja toiminnan kehittämistä ympäristönsuojelun mukaisesti.
- Yksinkertaistetaan, lyhennetään lupien saamiseen kuluvaa aikaa ja hallinnollisia menettelyjä ja vähennetään siten aikaa vievää ja avoimempaa prosessia.
- Suuri markkinapotentiaali.
- Kansallisen vesiviljelytuotannon lisääminen ottaen huomioon asianmukaisten vesivarojen saatavuus ja tuotantoteknologioiden hallitseva asema.
- Mahdollisuudet perustaa uusia laitoksia sekä merten aluesuunnittelu- että siirtymävesisuunnitelmien perusteella.
- Vesiviljelyn huipputeknologioiden asteittainen kehittäminen offshore-alueilla uusien lajien tuotannon ja rehun optimoinnin tasolla.
- Alan kasvava kiinnostus vesiviljelytuotteiden jalostukseen.
- On olemassa kansalliset ja eurooppalaiset markkinat, joilla kalastustuotteiden vaje on suuri ja joilla on yhä enemmän kiinnostusta vesiviljelytuotteiden kulutukseen.
- Ruokahalukkuus sertifioiduille tuotteille, erityisesti luonnonmukaiselle tai monitrofiselle tuotannolle tai maantieteelliselle alueelle (SAN, DOC, IGT), jossa matkailun kasvua käytetään kansallisen tuotannon edistämisen ja viennin välineenä.
- Integroituminen yhteen avaruuteen, joka on teknisesti kehittynyt ja jossa on potentiaalia innovointiin ja inhimillisten voimavarojen hyödyntämiseen.
- Mahdollisuus yhdistää vesiviljelytuotanto hiilen sitomiseen ja epäorgaanisten ravinteiden poistamiseen monipuolistamalla meren kasvivarojen tai simpukkakasvien tuotantoa.
- Mahdollisuus sisällyttää arvokkaita lajeja, joiden trofiapitoisuus on alhainen (esim. merikurkku, polykanavat, simpukat), tehdä järjestelmistä kannattavia, arvostaa resursseja ja lisätä myyntiä ilman merkittäviä teknologisia muutoksia ylläpitokustannusten vähentämisen lisäksi.
- Mahdollisuus kehittää uusia merten alkuperätuotteita useille teollisuudenaloille (esim. elintarvikkeet, lääkkeet), laajentaa arvoketjuun, vähentää jätettä, edistää innovointia ja edistää uusia liiketoimintamalleja kiertoon perustuvan biotalouden pohjalta.
- Vesiviljelytuotteiden imagon parantaminen kuluttajien keskuudessa.
- Yhdistymisasteen lisääminen kustannusten vähentämiseksi.
(Lähde: MNSPA)
Työllisyys ja yritysten lukumäärä
721 yritystä ja 1262 työntekijää vuonna 2020
Lähde: 2022, STECF
Multi-annual National Strategic Plans for the development of sustainable Aquaculture
Relevant Authorities
Applicable Procedures
Contact Details
Luonnonvarojen, turvallisuuden ja meripalvelujen pääosasto (DGRM)
José Carlos Simão, pääjohtaja
- Sähköposti
- Puhelin + 351 21 303 5886
Uploads
Summary in English of the "Published National Strategic Plan on Aquaculture" for Portugal