Merituulivoiman ja meriviljelyn monikäyttöinen keskustelu: uusi lähestymistapa, jossa käytetään kohdennettua SWOT-analyysia

Rannikkomeriin kohdistuu maailmanlaajuisesti yhä enemmän ihmisen toiminnan aiheuttamia paineita, jotka johtuvat meriteollisuuden nopeasta laajentumisesta ja rannikkoalueiden kaupungistumisesta. Valtamerialueiden monikäyttö, jolla tarkoitetaan sitä, että useat resurssien käyttäjät käyttävät samaa tilaa, on kehittynyt yhdeksi strategiaksi, jolla puututaan käytön yleistymisestä johtuviin alueellisiin konflikteihin. Ehdotettu merituulipuistojen ja meriviljelyn monikäyttö on yksi tutkituista esimerkeistä tällaisesta mahdollisesti symbioottisesta suhteesta. Kaksi vuosikymmentä kestänyt julkinen ja akateeminen keskustelu on tuottanut runsaasti tutkimusta tämän yhdistelmän eri osa-alueista. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman uusimmissa tutkimushankkeissa on kuitenkin havaittu useita jatkuvia esteitä monikäyttökehityksen jatkamiselle. Aiempi ja nykyinen julkinen keskustelu on luonut tilanteen, jossa teknologinen valmius on ylittänyt yhteiskunnallisen halukkuuden. Keskusteluun osallistuvien erilaiset taustat ja näkemykset vaikeuttavat usein keskustelua. Tällä tutkimuksella pyritään hajottamaan OWF:ää ja meriviljelyn monikäyttöä koskeva tavanomainen keskustelu käyttämällä kohdennettua SWOT-analyysimenetelmää, joka perustuu sidosryhmien tietämykseen. Tämä lähestymistapa tuo esiin kaksi erillistä narratiivia, jotka perustuvat yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Tästä saadaan räätälöityjä suosituksia poliittisille päättäjille, sääntelyviranomaisille, rahoitusvirastoille, yrityksille ja tutkijoille.