Tanska

Viljellyn lajin tyyppi

Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), kirjolohi(Salmo trutta fario), meritaimenen(Salmo trutta trutta trutta trutta trutta), kirjolohi (Salvelinus fontinalis), Artic char (S.alpinus), (S.alpinus x S. fontinalis), sinisimpukka (Mytilus spp.), ankerias (Anguilla anguilla), piikki (Sander lucioperca), merilohi (Sermosalar), kuningaskala (Seriola lalandi), keltaturska (S.dumerili), Sturgeon-laji (Acipenseridae), auringonpaiste (Morone saxatilis x M. chrysops), perch (Perca fluviatilis), sokerikukka (Saccharina latissima).

^{Lähde: 2021, Tanskan tilastot, elintarvike-, maatalous- ja kalastusministeriö}

Tuotantomenetelmän tyyppi

Eurostatin mukaan vuonna 2021 noin 48 prosenttia Tanskan tuotannosta tapahtui makeassa vedessä ja loput merivesissä. Tärkeimmät tuotantomenetelmät olivat seuraavat:

^{Lähde: 2023, EUMOFA}

Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)

• Vesiviljelytuotannon kestävän kasvun jatkaminen.
• Kiertovesijärjestelmän lisääminen.
• Matalatroofisen vesiviljelytuotannon (esim. simpukat ja levät) lisääminen.
• Luonnonmukaisen vesiviljelytuotannon vahvistaminen.
• Vesiympäristöön joutuvien ravinne- ja orgaanisen aineksen päästöjen vähentäminen suhteessa tuotetun kalan määrään. Alan ympäristö- ja resurssitehokkuuden parantamista ovat vauhdittaneet muun muassa ympäristöteknologian kehitys, vedenpuhdistusteknologia mukaan luettuna, ja rehun optimointi.
• Vesiviljelyn ilmastovaikutusten vähentäminen.
• Tarvitaan edelleen kehitystä ja innovointia sellaisilla aloilla kuin kalatautien ehkäisy ja hoito, tehokkaat rokotteet, luonnonmukainen tuotanto, kiertotalous (esim. kalanlanta) sekä taloudelliset analyysit (työllisyys, kannattavuus, hoitomallit jne.). 

^{Lähde: MNSPA}

Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin

• Vesiviljelyn pitkät perinteet. Erityisesti kirjolohenviljelyssä, jossa Tanska on yksi EU:n suurimmista tuottajista.
• Vesiviljelyn viljelijät tuottavat kaiken kalanmunista ja kaloista simpukoihin ja merilevään. Lisäksi tuotantoketjun loppupäässä on merkittävä ala, johon kuuluu kalanrehun ja vedenpuhdistusteknologian tuotanto maalla sijaitsevissa kalanviljelylaitoksissa.
• Alkutuotannon lisäksi Tanskan vesiviljelyala koostuu yrityksistä, jotka tuottavat kalanrehua, teknologiaa ja laitteita vesiviljelyalalle maailmanlaajuisesti. Alan arvion mukaan teknologian ja laitteiden viennin arvo oli 5–6 miljardia Tanskan kruunua vuodessa vuonna 2021.

^{Lähde: MNSPA}

Haasteet ja mahdollisuudet

^{Lähde: MNSPA}

Työllisyys ja yritysten lukumäärä

Tuoreimpien vuotta 2020 koskevien lukujen mukaan Tanskan vesiviljelyala koostuu 244 aktiivisesta laitoksesta, joista 179 sijaitsee maalla, kun taas meriviljelylaitoksia on 19 ja äyriäisten viljelylaitoksia 46.

^{Lähde: MNSPA}

• Dansk Akvakultur
• Danmarks Naturfredningsforening (Tanskan luonnonsuojelujärjestö)
• Danmarks Sportfiskerforbund
• Foreningen netværk for Økologisk Akvakultur