Bulgaria

Viljellyn lajin tyyppi

Tärkeimmät lajit ovat kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), karppi (Cyprinus carpio), karppi (Hypophthalmichthys nobilis), Grass carp (Ctenopharyngodon idella idella), Välimeren simpukka (mytilus galloprovincialis).

^{Lähde: 2023, EUMOFA; 2022, STECF}

^{Lähde: 2023, EUMOFA}

Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin

• Vuonna 2019 rekisteröityjä tiloja oli 754: eniten lämpimän veden tiloja oli 535 (72 % kokonaismäärästä), 78 kylmää vettä (10 %) ja 104 (14 %). Mustasimpukan kerääjien osuus on 29 tai 4 prosenttia.
• Yli 95 prosenttia kaikista alasektorin yrityksistä kunakin vuonna vuosina 2014–2018 kuuluu mikroyritykset 9 työntekijän ryhmään. Loput 10–16 yritystä ovat pieniä lukuun ottamatta yhtä yritystä, joka siirtyi keskisuuriksi yrityksiksi vuonna 2018.
• Vesiviljelyalan vuotuisten kokonaistulojen kehitys oli kasvussa vuosina 2014–2018: 64,9 miljoonaa Bulgarian leviä vuonna 2018 eli 2,2 miljoonaa leviä enemmän kuin alkuperäinen 29,2 miljoonaa Bulgarian leviä vuodesta 2014.
• Alueellinen alasektori tuottaa tuloja lähes kaikilla maan alueilla.
• Alasektorilla 03.2 (Kalojen ja muiden vesieliöiden tuotanto ja kasvatus) kokoaikavastaavina ilmaistujen työntekijöiden määrä kasvoi kansallisen tilastolaitoksen tietojen mukaan 662 työntekijästä vuonna 2014 866 työntekijään vuonna 2018.
• Makean veden vesiviljelyn yrityskohtaiset keskimääräiset vuositulot toistavat vesiviljelyalan tulojen tasaisen kasvun, kun taas mustasimpukoiden viljelyssä tulot ovat epätasaiset.
• Suolaisen veden vesiviljelyn alasektori on menetetty merkittävästi kolmena vuonna kauden 2014–2018 viidestä vuodesta. Makean veden vesiviljelyn osa-ala on ollut kannattavana kolmena vuonna kauden viidestä vuodesta. Kauden lopussa (2018) oli mahdollista alkaa palata voittoon.
• Tulot vesiviljelyn tuotantokiloa kohti kasvoivat sujuvasti Bulgarian levistä 2,61 kiloon vuonna 2014 ja 397 BGN:iin kilolta vuonna 2018. Tuotos vesiviljelykiloa kohti on edelleen minimaalinen koko kauden ajan. Tulojen kasvu alasektorilla johtuu pääasiassa vesiviljelyn tuotantomäärien kasvusta ja vähäisemmässä määrin myyntihintojen noususta.
• Vesiviljelyalan vuositulot työntekijää kohti ovat kasvaneet tasaisesti 44,1 Bulgarian levistä vuonna 2014 74,9 Bulgarian leviin vuonna 2018, mikä on välillinen indikaattori työn tuottavuuden kasvusta. Ne ovat korkeampia makean veden vesiviljelyssä, jossa myös työn tuottavuus on korkeampi.
• Kalojen, muiden vesieliöiden ja kalastustuotteiden markkinat Bulgariassa liittyvät (osa)alojen kehittämiseen: Teollinen kalastus, vesiviljely, kalan ja muiden vesituotteiden jalostus, kalan ja muiden vesituotteiden kauppa. Tarjonta on peräisin omista saaliista, vesiviljelyn omasta tuotannosta ja tuonnista sekä kotimaisen kulutuksen ja viennin kysynnästä. Markkinoiden taloudellinen tasapaino (miljoonaa Bulgarian leviä) osoittaa viennin kasvaneen huomattavasti. Tuonnin samanaikainen kehitys on osoitus siitä, että kasvu johtuu pääasiassa tuontiraaka-aineiden valmistusteollisuudesta.
• Jos kyseessä on kulutus, kalan ja kalatuotteiden pääasiallinen kulutuspaikka on edelleen koti. Kala ostetaan tuoreena tai jäädytettynä kerran viikossa tai useita kertoja kuukaudessa. Sitä valmistetaan tai säilytetään hyvin harvoin. Vesiviljelyssä syötävistä kalalajeista ensimmäinen on kirjolohi ja toinen karppi. Kaupunkien asukkaat ovat yksilöineet suuret vähittäiskauppaketjut – hypermarketit ja supermarketit sekä kalakaupat – kalanlähteiksi. Joka neljäs on riippuvainen erillisistä saaliista.
• Karppilajien arvioitu kulutus kasvoi vuosina 2014–2019, ja taimenen ja mustasimpukoiden ja muiden merisimpukoiden kulutus pysyi suhteellisen vakiona.

^{Lähde: MNSPA}

Haasteet ja mahdollisuudet

• Sellaisten luonnonvarojen olemassaolo, joilla voidaan kehittää vesiviljelyä.
• Hyödyntämättömät mahdollisuudet lisätä paikallisen vesiviljelyn, myös meriviljelyn, kulutusta.
• Uusien meriviljelylajien kehittäminen Mustanmeren vesillä (pilottihankkeet).
• Vesiviljelyalalla työskentelevien ammattitaidon parantaminen elinikäisen oppimisen ja taitotiedon käyttöönoton avulla.
• Uusien teknologioiden käyttöönotto.
• Tuotannon monipuolistaminen viljelemällä korkealaatuisia lajeja.
• Mahdollisuudet tuottaa lisäarvoa vesiviljelyn tuotannolle alkujalostus- ja markkinointitoimien avulla.
• Kansainvälisillä ja kotimarkkinoilla saatavilla olevien kapean erikoisalan tuotteiden valikoiman laajentaminen.
• Luonnonmukaisten kalanviljelylaitosten sertifiointi Bulgariassa. (Säädös)
• Paikallisten tuotteiden kansallisten standardien sertifiointi kotoperäisten lajien edistämiseksi. (Säädös)
• Jopa 100 padon kestävän kehityksen mahdollisuudet lisäämällä vesiviljelypalvelujen osuutta.
• Kaikissa näissä olosuhteissa – veden niukkuudessa, vesikuormituksessa, maailmanlaajuisessa ilmastonmuutoksessa jne. – esitetään suuntaviivat, joihin Bulgarian vesiviljelyä olisi suunnattava uudelleen. Tämä alasektori voi luottaa tuotannon kestävyyteen tulevina vuosina vain, jos siinä otetaan huomioon ennustetut muutokset vesivarojen laadussa, määrässä ja jakautumisessa. Joka tapauksessa tuotanto on suunnattava uudelleen vettä säästävään ja ympäristöä säästävään suuntaan. Tämä edellyttää uusien vettä säästävien ja energiaa säästävien teknologioiden hallinnointia ja soveltamista.
• Maan tiedeyhteisön haasteena on uusien lajien keinotekoiseen jalostukseen liittyvän bioteknologian hallinta bulgarialaista vesiviljelyä varten tuotannon kestävyyden varmistamiseksi. Kaupallisen ja virkistyskalastuksen kohteena olevien kotoperäisten hydrobionttien kantojen säilyttämistä ja ennallistamista koskevan pitkän aikavälin suunnitelman puuttuminen ei mahdollista näiden lajien kestävän ja tieteellisesti suunnitellun tuotannon järjestämistä vesiviljelylaitoksissa. 

^{Lähde: MNSPA}

Työllisyys ja yritysten lukumäärä

866 työntekijää vesiviljelylaitoksissa ja 446 aktiivisessa kalanviljelylaitoksessa. 

^{Lähde: MNSPA}

Viljeltyjen kalojen ja kalanviljelylaitosten rekisteröinti 

Asiaa koskevia tietoja löytyy myös täältä.

• Strateginen toimintasuunnitelma Mustanmeren ympäristönsuojelua ja ennallistamista varten
• Kansallinen vesialan hallinta- ja kehittämisstrategia
• Bulgarian tasavallan meristrategia ja toimenpideohjelma
• Luonnon monimuotoisuutta koskeva kansallinen strategia