Slovakia

Viljellyn lajin tyyppi

Kirjolohi (Oncrhynchus mykiss), pohjoisafrikkalainen kissakala (Clarias gariepinus) ja karppi (Cyprinus carpio). 

^{Lähde: 2023, EUMOFA; 2022, STECF}

Tuotantomenetelmän tyyppi

Ilman suoraa pääsyä merelle vesiviljelytoiminta rajoittuu Slovakiassa makean veden viljelyyn. Eurostatin mukaan vuonna 2021 käytettiin seuraavia tärkeimpiä tuotantomenetelmiä:

^{Lähde: 2023, EUMOFA}

Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin

• Vaikutus maan talouteen on vähäinen. Vesiviljely edistää kuitenkin Slovakian tasavallan elintarviketurvaa ja vähentää kalojen tuontia Slovakiaan. Vesiviljelyn hiilijalanjälki on pienempi kuin muu karjankasvatus.
• Tuotteiden kaupan pitämisen ja lopullisen markkinoille saattamisen osalta kalan ja kirjolohen tuotanto voidaan erottaa suoraan kulutukseen tarkoitetun kalan tuotannosta ja vesiviljelyssä kalastusalueiden kasvattamiseen tai istutukseen käytettävän kannan tuotannosta.
• Suurin osa kaloista myydään tuoreena, ja suuri osa, pääasiassa karppia, myydään elävänä. Tuoreiden karsinoiden kaupan pitäminen on epätasaista, sillä noin 80 prosenttia tuotannosta myydään joulukuussa joulukaudella.
• Toisin kuin kirjolohen, jota hallitsevat suoraan ihmisravinnoksi tarkoitetun kalan tuotanto, kalantuotanto kalanistutuksia varten on nyt tärkeämpää lammikkoteollisuudessa. RAS:n tuotanto kohdistuu pääasiassa ihmisravinnoksi tarkoitetun kalan tuotantoon ja vähäisemmässä määrin kalastusalueiden elvyttämiseen.
• Useimmat vesiviljely-yritykset voidaan luokitella mikroyrityksiksi (usein perheyritykset, joilla saavutetaan pieni paikallinen markkinasuuntautunut tuotanto). Pienten yritysten ja useiden keskisuurten yritysten osuus vesiviljelyn kokonaistuotannosta on kuitenkin ratkaiseva. Vesiviljelyyn osallistuu myös yrityksiä, joiden pääasiallinen toiminta ei ole vesiviljelyä vaan muun toiminnan ohella toimintaa.
• Kun otetaan huomioon vesiviljelyalan koko, potentiaalinen tuotanto ja nykyiset markkinahinnat, useimmat yritykset (erityisesti pienet ja mikroyritykset) ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja niiden kyky tuottaa omia varoja investointeja varten on rajallinen.
• Lammikot ja maatilat sijaitsevat pääasiassa maaseutualueilla, joilla ne luovat työllistymismahdollisuuksia sekä perheenjäsenille että maaseudun asukkaille.

^{Lähde: MNSPA}

Haasteet ja mahdollisuudet

^{Lähde: MNSPA}

Työllisyys ja yritysten lukumäärä

Vuonna 2021 vesiviljelyalalla työskenteli 385 vakinaista ja 354 kausityöntekijää.

119 vesiviljely-yritystä vuonna 2020. 

^{Lähde: 2021 SR:n tilastotoimisto}

• Asetus vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta
• Eläinlääkintää koskeva laki nro 39/2007 Kok., sellaisena kuin se on muutettuna
• Laki nro 194/1998 Kok. eläintenkasvatuksesta ja luonnollisten henkilöiden kauppaa koskevista lisensseistä annetun lain 455/1991 muuttamisesta (eläinjalostuslaki), sellaisena kuin se on muutettuna
• Laki nro 364/2004 Kok. vedestä ja rikoksista annetun lain 372/1990 muuttamisesta (vesilaki), sellaisena kuin se on muutettuna