Tšekki

Viljellyn lajin tyyppi

Karppi (Cyprinus carpio) Grass carp (Ctenopharyngodon idella), hopeakarppi (Hypothalmichthys molitrix), pääkarppi (hypothalmichthysnobilis), Rainbow Trout (Oncorhynchus mykiss), Brook trout (Salvelinus fontinalis), petokala(Esox Lucius), pikeperch (Sander lucioperca) ja kissakala (Silurus glanis).

^{Lähde: 2023, EUMOFA; STECF 2022}

Tuotantomenetelmän tyyppi

Eurostatin mukaan vesiviljelytoiminta rajoittuu Tšekissä makean veden viljelyyn. Tuotanto tapahtuu pääasiassa lammikoissa (95 prosenttia) ja pieniä määriä säiliöissä ja kilpa-altaissa (4 prosenttia). Marginaalinen tuotanto tapahtuu kierrätysjärjestelmien ja muiden menetelmien avulla (1 %).

^{Lähde: 2023, EUMOFA}

Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)

• Perinteisten ja myös nykyaikaisten vesiviljelymuotojen merkityksen lisääminen.
• Perinteisen vesiviljelytuotannon ylläpitäminen ja kehittäminen nykyaikaistamalla ja innovoimalla nykyisiä teknologioita ja viljelylaitoksia, mukaan lukien kalanviljelyn ympäristöhyötyjen säilyttäminen.
• Muiden kalalajien, erityisesti saalistuskalan, tuotannon lisääminen luomalla uusia, nykyaikaisia ja ympäristöystävällisiä kalanviljelylaitoksia.
• Jalostettujen makean veden kalojen valikoiman lisääminen Tšekin markkinoilla, jalostuskapasiteetin nykyaikaistaminen, innovointi ja keskittäminen.
• Tuetaan nopean hälytysjärjestelmän teknologioiden kasvua ja kehittämistä ja luodaan edellytykset maatalous- ja elintarviketeollisuuden investoijille, jotka käyttävät biokaasulaitoksista peräisin olevaa hukkalämpöä.
• Jalostuskapasiteetin nykyaikaistaminen, innovointi ja keskittäminen, tuki uusille jalostuslaitoksille (esim. punasimppu = Clarias ja Noil tilapia), yhteistyö tieteellisten tutkimuslaitosten kanssa, tuotteiden menekinedistäminen yleisölle.

^{Lähde: MNSPA}

Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin

• Vesiviljelyalan yleinen taloudellinen tilanne on riittävä, jotta ala voi toimia suhteellisen kestävällä tavalla.
• Kotimaisen tuotannon pääasiallinen käyttö on elävien kalojen vienti, joka on vähitellen kasvanut 40 prosentista 50 prosenttiin.
• Euroopassa Tšekillä ei ole kilpailua makean veden kalojen viennissä. Tuoreen kalan osuus kasvoi merkittävästi, pääasiassa jalostettujen kalojen kustannuksella. Elävien kalojen, erityisesti karpin, vienti on tärkeä taloudellinen tekijä Tšekin tuotannossa. Karppi on Keski-Euroopan alueellinen ruoka. Sitä viedään pääasiassa naapurimaihin ja osittain Ranskaan, Belgiaan ja Italiaan. Saksaan ja Slovakiaan viedyn karpin määrä on pienentynyt jo pitkään. Puolaan suuntautuvan viennin tilanne on kuitenkin hyvin vaihteleva. Näiden markkinoiden erityispiirteenä on, että kaloja on kevyesti lykätty (1,2–1,8 kg), jotka ovat huonommin sijoitettuja muualle Eurooppaan. Karjankasvattajat ovat mukauttaneet eläinsuunnitelmiaan Puolan markkinoiden tarpeisiin.
• Kalan kulutus on Tšekissä hyvin vähäistä (2021: 5,6 kg henkeä kohti vuodessa) ja verrattuna maailman keskiarvoon (20,2 kg henkilöä kohti vuodessa) tai EU:n keskiarvoon (25,1 kg henkeä kohti vuodessa). Kalan alhaiseen kulutukseen vaikuttava merkittävä tekijä on jalostettujen kalojen pieni osuus kotimarkkinoilla. Asiakkaat ostavat mieluummin elävää kalaa, joka on taattu tuoreena ja kustannustehokkaimpana.
• Erityinen markkinasegmentti on kalojen, kultaruhojen, koikarpin, törmäyksen värillisten muotojen, kypärien, suurten munkkien, päärynöiden jne. tuotanto.
• Karppien hallitsevasta suosinnasta erityisesti joulun aikana on luovuttu hyvin hitaasti, ja ihmiset alkavat vähitellen suosia kalan jalostamista erityisesti vuoden aikana.
• Kalan markkinointi on vieläkin selvempää kevätkuukausina kammiolammikoiden kevätpyynnin jälkeen. Nämä myynnit tuottavat jatkuvaa rahoitusta ja parantavat kassavirtaa. Virtausjärjestelmistä ja nopeasta hälytysjärjestelmästä peräisin olevia kaloja pidetään kaupan jokseenkin jatkuvasti koko vuoden ajan.
• Tšekin tuotantomarkkinoiden ammattimaisuus lisääntyy kassavirtojen hallinnan, liikennetalouden, markkinointiviestinnän (erityisesti verkkoympäristössä) ja asiakassuhteiden hallinnan aloilla. Sillä on päinvastoin kalanviljelyn asiantuntemusta ja korkealaatuista taustaa yliopistoissa. Makean veden kalan hintaan vaikuttavat kilpailevien tuontituotteiden hinnat, viljelykustannukset, kalalajit ja jalostuskustannukset. Liikennetalous yhdessä mittakaavaetujen ja korkealaatuisen taitotiedon kanssa vaikuttaa myönteisesti hintojen alenemiseen. Myös osuuskuntien sulauttaminen/yhdistäminen myynti-, jakelu- ja jalostusyrityksiin voi auttaa lisäämään tehokkuutta. 

^{Lähde: MNSPA}

Haasteet ja mahdollisuudet

^{Lähde: MNSPA}

Työllisyys ja yritysten lukumäärä

413 vesiviljelyn tuotantoyritystä

^{Lähde: MNSPA}

• Kalastuksesta, kalastusoikeuksien käytöstä, kalavaroituksista, meren kalavarojen suojelusta ja tiettyjen lakien muuttamisesta annettu laki nro 99/2004 (kalastuslaki)
• Asetus nro 197/2004 kalastuksesta, kalastusoikeuksien käytöstä, kalavaroituksista, meren kalavarojen suojelusta ja tiettyjen lakien muuttamisesta annetun lain nro 99/2004 täytäntöönpanosta (kalastuslaki)
• Laki nro 154/2000 kotieläinten jalostuksesta, jalostuksesta ja rekisteröinnistä sekä tiettyjen niihin liittyvien lakien muuttamisesta (jalostuslaki), sellaisena kuin se on muutettuna
• Asetus nro 136/2004 eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä sekä jalostuslaissa säädettyjen tilojen ja henkilöiden rekisteröintiä koskevista yksityiskohdista
• Asetus nro 370/2006 ammattikoulutuksesta tietyn ammattitoiminnan harjoittamiseksi kotieläinjalostuksen ja -jalostuksen alalla
• Asetus nro 72/2017 eläinten geenivaroista
• Asetus nro 448/2006 jalostuslain tiettyjen säännösten täytäntöönpanosta
• Laki nro 246/1992 eläinten suojelemisesta julmuudelta, sellaisena kuin se on muutettuna
• Laki nro 166/1999 eläinlääkärinhoidosta ja tiettyjen siihen liittyvien lakien muuttamisesta (eläinlääkintälaki)
• Laki N:o 114/1992 luonnonsuojelusta ja maisemansuojelusta  

Kalanviljelyyn tarkoitetuista vesisäiliöistä annetun lain mukaisesti kalanrakennusten valmistelussa: 

• Laki nro 183/2006 maankäytön suunnittelu- ja rakennusmääräyksistä (rakennuslaki) – 1. heinäkuuta 2023 alkaen – laki 283/2021  
• Vesilaki nro 254/2001 (vesilaki)
• Hallintomenettelylaki nro 500/2004 

• Vesilupa
• Ympäristölupa
• Eläintilojen rekisteröinti alueellisessa eläinlääkintähallinnossa, tuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, kalankuljetus ja kalan myynti ovat erityisen tärkeitä.