Viljellyn lajin tyyppi

Tonnikala (Thunnus thynnus), Gilthead-ahven (Sparus aurata). Vesiviljelyosasto on viljelnyt vaihtoehtoisia kalalajeja, kuten Meagre (Argyrosomus regius), hammasahven (Diplodus sargus), Euroopan meribassi(Dicentrarchus labrax) ja isomarjakki (Seriola dumerili). 

^{Lähteet: 2023, EUMOFA; MNSPA}

Tuotantomenetelmän tyyppi

Maltassa vesiviljelyä harjoitetaan meri- ja murtovedessä. Eurostarin mukaan vuonna 2021 käytettiin seuraavia tärkeimpiä tuotantomenetelmiä:

Maltan vesiviljelyala on täysin riippuvainen meren luonnonvaroista, ja se jakautuu kahteen eri alaan:  

• Atlantin tonnikalan (Thunnus thynnus) pyyntiin perustuva vesiviljely (CBA).
• CCS-lajit, pääasiassa Gilthead-ahven (Sparus aurata) ja Euroopan meribassi(Dicentrarchus labrax).  

 Näiden kustannus-hyötyanalyysi- ja CCS-järjestelmien kaupallinen tuotanto tapahtuu yksinomaan kelluvissa häkkien viljelyjärjestelmissä. 

Koska Maltan tonnikalan lihotusteollisuudessa suoraan kalanrehuna todennäköisesti käytettävän jäädytetyn kalan tuonti on erittäin tärkeää, Maltaa koskevien käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voida laatia tarkkoja arvioita.

^{Lähde: 2023, EUMOFA}

Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)

• Kilpailukykyisempi ja selviytymiskykyisempi vesiviljelyala, joka kehittyy tasapainossa hyvien ympäristökäytäntöjen ja yhteiskunnallisten odotusten kanssa.
• Yksinkertaistetut ja vähemmän byrokraattiset hallintoprosessit, joilla edistetään avoimia ja vastuullisia käytäntöjä yleisölle ja alan kaupallisille yrityksille.
• Vesiviljelyosasto investoi kestäviin tuotantostrategioihin. Näitä ovat erityisesti integroitu monitrofinen vesiviljely (IMTA), joka on tarkoitettu pääasiassa kalan selkärangattomille, ja akvaponikot, joissa käytetään kultaotsa-ahventa ja alemman trofian organismeja, mukaan lukien polykanaatit, halofyytit ja makrolevät, jotka on integroitu kiertovesijärjestelmään.  

^{Lähde: MNSPA}

Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin

• Maltan vesiviljelyalalla on huomattavaa sosioekonomista arvoa ja potentiaalia, sillä se edistää talouden yleistä monipuolistamista, edistää työpaikkojen luomista, tuottaa arvokkaita vientituloja ja vaikuttaa osaltaan kalastustuotteiden kauppataseen alijäämään EU:ssa.
• Vuonna 2020 Maltan vesiviljelyalan lisäarvo oli 217,5 miljoonaa euroa, josta 91 prosenttia oli peräisin tonnikalankasvatuksesta, 8 prosenttia CCS:stä ja 1 prosentti muista tuotoksista/tuloista.
• Tonnikalateollisuudesta tuli yksi saaren suurimmista kalatuotteiden viejistä, nimittäin Japaniin jäädytettynä tuotteena sushi- ja sashimikauppaa varten.
• CCS:n tuotanto on sen sijaan vähentynyt huomattavasti viime vuosina. Nämä muutokset johtuvat markkinoiden heilahteluista ja toimijoiden erilaisista tuotantostrategioista. Lähes koko CCS-tuotanto viedään Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan perattuna perattuna/poistamattomana tuoreena kalana.
• Maltan vesiviljely on pätevä talouden ala, jolla on positiivinen kasvupotentiaali, ja sen odotettu laajentuminen perustuu siihen, että mahdollisesti määritetään uusia vesiviljelyvyöhykkeitä, joita voidaan käyttää hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin ja muihin uusiin lajeihin, sekä siihen, että vuoteen 2030 mennessä saavutetaan tonnikalanviljelytuotannon lisäksi 5000 tonnin CCS-tuotantotavoite. Alan ennustetaan lisäävän suoria ja välillisiä työpaikkoja jopa 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja Maltan talouden bruttoarvonlisäys on noin 70 miljoonaa euroa. 

^{Lähde: MNSPA}

Haasteet ja mahdollisuudet

^{Lähde: MNSPA}

Työllisyys ja yritysten lukumäärä

7 kalanviljelyalan toimijaa

^{Lähde: MNSPA}

• CAP 425 – Kalatalouden säilyttämistä ja hoitoa koskeva laki
• S.L. 425.02 – Kalamarkkina-asetukset
• S.L. 425.03 – Tunnykalan (tuonti) rajoitusmääräys
• S.L. 425.05 – Kalastus- ja vesiviljelypalveluasetus
• S.L. 425.12 – Vesiviljelytoimintaa koskevat asetukset
• L.N. 157/2017 – Aquaculture Operations Regulations, 2017
• S.L. 425.13 – sinievätonnikalan pyyntisäännöt
• Ympäristönsuojelulaki (YMP. 549)
• Meripolitiikan puiteasetukset (S.L. 549.62)
• Vesipolitiikan puiteasetukset (S.L. 549.100)
• Eläinlääkintäpalvelulaki (CAP 437)
• Kehityssuunnittelulaki (YMP. 552)  

Vuonna 2020 on julkaistu seuraavat lainsäädäntömuutokset, jotta voidaan parantaa DFA:n hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä valmiuksia ja ottaa huomioon vesiviljelyalan lisäpontta: 

• L.N. 431/2020 – Kalastus- ja vesiviljelypalvelujen maksuja (muutos) koskevat asetukset
• L.N. 188/2020 Aquaculture Operations (Amendment) Regulations (Aquaculture Operations (Amendment) Regulations)
• L.N. 189/2020 – Tonnikalojen pyyntiä ja vesiviljelyä (muutos) koskevat asetukset 

• Vesiviljelyä koskeva toimintalupa
• Ympäristölupa
• Täysi kehityslupa

Maltan vesiviljelytuottajien liitto (FMAP)