Suomi

Viljellyn lajin tyyppi

Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), valkosimpukka (coregonuslavaretus), Pikeperch (Sander lucioperca), meritaimen(Salmo trutta), niska (Salvelinus aplinus)ja Sturgeon (Acipenseridae). Kirjolohi ja valkokala ovat pääasiassa tuotettuja lajeja.  

^{Lähde: 2022, EUMOFA; 2022, STECF; Suomi, henkilökohtainen yhteisö, 13. tammikuuta 2023}

Tuotantomenetelmän tyyppi

Vuonna 2021.79 prosenttia Suomen tuotannosta tapahtui murtovedessä ja 21 prosenttia makeassa vedessä. Vuonna 2019 käytettiin seuraavia tärkeimpiä tuotantomenetelmiä:

Loput viljeltiin muilla menetelmillä, joista ei ole saatavilla yksityiskohtaisia tietoja. 

Toimialan koko (tuotanto ja kulutus)

^{Lähde: 2022, Luke; 2023, EUMOFA}

Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)

• Suomessa vesiviljely on keskeinen osa kalastusalaa, ja sitä on pyritty järjestelmällisesti palauttamaan kestävälle kasvu-uralle. Viime vuosina on tapahtunut merkittävää kehitystä kalanviljelyn sijainnissa avomerellä, vedenkierrätysveden ja nopean hälytysjärjestelmän viljelyssä sekä alan kehittämiseksi parhaillaan käytävässä vuoropuhelussa. Lisäksi ala on siirtymässä kohti kiertotaloutta lisäämällä silakan ja kilohailin Itämeren rehun käyttöä.
• Kilpailukykyinen ja kasvua edistävä ympäristö: Kestävää kasvua ja uudistamista tukeva lainsäädäntö ja hallinto sekä rahoitus, T & K ja hyvin toimiva koulutusjärjestelmä ovat kilpailuympäristön keskeisiä osatekijöitä.
• Kestävyys ja vastuu: Vesiviljelytuotannon ekologinen ja sosiaalinen kestävyys on toiminnan perusedellytys. Vesiviljelyn kasvun on oltava johdonmukaista veden laatua ja ympäristöä koskevien velvoitteiden sekä muiden ympäristötavoitteiden kanssa. Suomessa on toteutettu merkittäviä toimia ravinnekuormituksen vähentämiseksi, ja tällä hetkellä sen osuus Suomen ravinnekuormituksesta on alle 2 prosenttia.
• Kalojen hyvinvointi ja terveys: On tärkeää varmistaa kalojen hyvinvointi, koska jopa yksittäinen epäonnistuminen voi vakavasti heikentää alan mainetta. Kehitetään ja pannaan täytäntöön ohjelma, jolla varmistetaan kalojen hyvinvointi ja lisätään sitä koskevaa tieteellistä tietämystä.

^{Lähde: MNSPA}

Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin

• Vesiviljely on keskeinen osa Suomen kalastusalaa, ja sen avulla voidaan lisätä tuotantoa kestävällä tavalla. Suomalaiset kuluttavat enemmän tuontikalaa kuin kotimaiset kalat. Tätä tasapainoa on tarkoitus parantaa lisäämällä vesiviljelytuotantoa kestävällä tavalla.
• Ahvenanmaan alueella: kalanviljely Ahvenanmaan kestävän kehityksen kannalta tärkeänä talouden alana. Ala luo työpaikkoja ja edistää elinkelpoista saaristoa.

^{Lähde: MNSPA}

Haasteet ja mahdollisuudet

^{Lähde: MNSPA}

Työllisyys ja yritysten lukumäärä

Suomessa oli 237 vesiviljelyyhtiötä vuonna 2021.

Manner-Suomessa suoraan kalanviljelyssä työskenteli 170 henkilöä (732 henkilöä välillisesti) ja Ahvenanmaalla: 47 (2017). 

^{Lähde: 2022, Luke; MNSPA}

• Ympäristönsuojelulaki (ympäristönsuojelulaki)
• Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-menettelystä annettu laki)
• Laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä 

Ahvenanmaan lainsäädäntö: 

• Ahvenanmaan maakunnan vesilaki (ÅFS 1996:61)
• Maakunnan asetus (2007: 57) kirjolohen ja lohen kasvattaminen lämpimässä.
• Ahvenanmaan laki (2008: 124) ympäristönsuojelu.
• Ahvenanmaan laki (2018: 31) ympäristövaikutusten arvioinnista ja ympäristöarvioinnista.
• Maakunnan asetus (2018: 33) ympäristövaikutusten arvioinnista ja ympäristöarvioinnista.
• Ahvenanmaan laki (2018: 83) kansallisen jätelain rikastamisesta.
• Ahvenanmaan laki (1990: 32) kansallisen kemikaalilainsäädännön väkevöimisestä Ahvenanmaan maakunnassa.  

Ympäristöluvat: Luvan myöntää Manner-Suomen aluehallintovirasto ja Ahvenanmaalla ympäristö- ja terveysvirasto (ÅMHM): Manner-Suomessa luvat perustuvat rehun kautta lisättyjen ravinteiden määrään tai ravinteiden nettokuormitukseen. Ahvenanmaan ympäristölupia vesiviljelylle säännellään ravinteiden nettokuormituksen perusteella.