Viljellyn lajin tyyppi

Meriympäristön päälajit ovat Gilthead-ahven (Sparus aurata) ja Seabass(Dicentrarchus labrax), Meagre (Argyrosomus regius), meripihka (Seriola dumerilli), sharp-snout-ahven (Diplodus puntazzo), punapagelli (Pagrus major), Mussel (Mytilus spp.). 

Kreikan makean veden vesiviljelyyn viitaten tärkeimmät lajit ovat kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), karppi (Cyprinus carpio), koholohi (Oncorhynchus cisutch) ankerias (Anguilaanguila)ja spirulina-laji.

Tärkeimmät lajit murtovesissä (laajaperäinen vesiviljely laguuneissa) ovat seuraavat: Mugilidae: (Mugil cephalus, Lisa Ramada, Lisa saliens, Lisa aurata), hammasahven (Sparus aurata), meribassi(Dicentrarchus labrax) ja ankerias (Anguilla Anguilla).

^{Lähteet: 2023, EUMOFA; 2022, STECF; MNSPA; Kreikka, henkilökohtainen yhteisö, 26. tammikuuta 2023}

Tuotantomenetelmän tyyppi

Eurostatin mukaan vuonna 2021.98 prosenttia Kreikan tuotannosta tapahtui meri- ja murtovesissä (lähes kokonaan merivesissä) ja loput makeassa vedessä. Tärkein tuotantomenetelmä oli häkit merivedessä.  

Makean veden vesiviljely Kreikassa koskee vesieliöiden viljelyä maalla sijaitsevissa lammikoissa. Lisäksi äskettäin on hyväksytty kaksi Paenaeus monodon -lajiin kuuluvaa katkaraputilaa ( vuotuinen kapasiteetti 516 tonnia) ja Lithopaeneus vanamei -lajia (vuosikapasiteetti 100 tonnia) maalla sijaitsevissa suljetuissa bioflokkivesijärjestelmissä. Kreikassa kuusi mikrolevää (Arthrospiraspp ja Spirulina spp) toimivat myös suljetuissa kasvihuonesäiliöissä, joiden vuotuinen kapasiteetti on 170 tonnia ja joissa käytetään maalämpöä veden lämmittämiseen.

^{Lähteet: 2023, EUMOFA & MNSPA}

Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)

• Kreikan vesiviljelytuotannon lisääminen 3 prosentilla vuoteen 2025 ja 5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (kansallinen strateginen tavoite).
• Kilpailukyvyn ja tutkimuksen vahvistaminen. Siksi on tarpeen edistää alan tietämystä, innovointia ja teknologian siirtoa ja tukea lajien monipuolistamista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen että Välimeren vesiviljelyn monipuolistamisen ja kilpailukyvyn lisäämisen osalta.
• Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen.

^{Lähde: MNSPA}

Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin

• Kreikka on EU:n suurin hammasahvenen ja meribassin tuottaja ja johtava voima koko Välimeren alueella.
• Makean veden vesiviljely ei ole Kreikassa kovin kehittynyttä, mikä johtuu pääasiassa maan makean veden heikosta saatavuudesta, mutta se on erityisen tärkeä talouden ala joillakin manneralueen vuoristoalueilla.

^{Lähde: MNSPA}

Haasteet ja mahdollisuudet

^{Lähde: MNSPA}

Työllisyys ja yritysten lukumäärä

Suoraan palveluksessa olleen henkilöstön määrä vuosina 2016–2018: merivesiviljelyn osuus on 3.100, ja on arvioitu, että merkittäviä muutoksia ei tapahdu; on 250 makean veden vesiviljelyn tuotannossa, ja arvioiden mukaan merkittäviä muutoksia ei tapahdu; vesiviljelylajien tuotannossa laguuneissa on 350.

^{Lähde: Kreikan tilastoviranomainen, ELSTAT}

• Laki nro 4282/2014 vesiviljelyn kehittämisestä ja muista säännöksistä (Kreikan virallinen lehti, A-sarja, nro 182)
• Laki nro 4492/2017 tuoreiden ja pilaantuvien maataloustuotteiden käsittelystä ja kaupan pitämisestä sekä muista säännöksistä (Kreikan virallinen lehti, A-sarja, nro 156)
• Laki nro 4711/2020 maaseudun kehittämisestä ja elintarvikkeista vastaavan ministeriön vastuulla olevan rahoitustoiminnan puitteiden yksinkertaistamisesta ja muista säännöksistä (Kreikan virallinen lehti, A-sarja, nro 145)
• Laki nro 4691/2020 ”Maaseudun kehittämisestä ja elintarvikeasioista vastaavan ministeriön toimivaltaan kuuluvat järjestelyt maatalousalan päivittämiseksi ja nykyaikaistamiseksi ja muut säännökset” (Kreikan virallinen lehti, A-sarja, nro 108)
• Ministeriön päätös nro 1333/153983/2018 ”Nro 165837/17–12–2009 ja 3702/76929/20–6–2013 annettujen ministerien päätösten korvaaminen ulkomaisten ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 708/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, täydennettynä ja voimassa, täytäntöönpanoon liittyvien kysymysten sääntelemiseksi” (Kreikan virallinen lehti, B-sarja, nro 5158)
• N.D.420/70 ”Kalastuslaki” (Kreikan virallinen lehti, A-sarja, nro 27)
• Laki nro 1740/1987 korallimuodostumien, kalanjalostusvesien, vesiviljelyn ja muiden säännösten käytöstä ja suojelusta (virallinen lehti, A-sarja, nro 221)
• Laki nro 2040/1992 ”Maatalousministeriön toimivaltaan kuuluvien asioiden sääntely ja sen valvonnassa olevat oikeushenkilöt” (Kreikan virallinen lehti, A-sarja, nro 70)
• Ympäristönsuojelusta annettu laki nro 1650/1986 (Kreikan virallinen lehti, A-sarja, nro 160)
• Laki 2742/1999 ”Avaruussuunnittelu ja kestävä kehitys” (Kreikan virallinen lehti, A-sarja, nro 207)
• Laki nro 4447/2016 ”Avaruussuunnittelu – Kestävä kehitys ja muut säännökset” (Kreikan virallinen lehti, A-sarja, nro 241)  
• C.M.D. 31722/4–11–2011 ”Vesiviljelyn aluesuunnittelua ja kestävää kehitystä koskevan erityiskehyksen hyväksyminen...” (Kreikan virallinen lehti, B-sarja, nro 2505)
• Laki nro 3199/2003 ”Vesinsuojelu ja vesienhoito – yhdenmukaistaminen Euroopan parlamentin direktiivin 2000/60/EY kanssa...” (Kreikan virallinen lehti, A-sarja, nro 280)
• Laki nro 4014/2011 hankkeiden ja toimintojen ympäristöluvista (Kreikan virallinen lehti, A-sarja, nro 209)
• Presidentin asetus 28/2009 neuvoston direktiivin 2006/88/EY ja EU:n komission direktiivin 2008/53/EY mukaisista vesiviljeltyjen eläinten ja niistä saatavien tuotteiden terveysvalvontaa koskevista vaatimuksista (Kreikan virallinen lehti, A-sarja nro 46)

• Ympäristölupa
• Vesiviljelyä koskeva lupa:
  1. Laitoksen hyväksyntä, ja
  2. Toimintaa koskeva ilmoitus

• Kreikan merikulttuuriliitto
• Kreikan vesiviljelyalan tuottajajärjestö (HAPO/ELOPY)
• Panhellenilaisten pienten ja keskisuurten kalanviljelijöiden liitto
• Kreikan laguunien kalastusosuuskuntien liitto
• Kreikan simpukoiden ja simpukkaviljelijöiden yhdistys