Kroatia

Viljellyn lajin tyyppi

Pääasialliset lajit ovat kultaotsasimpukka (Sparus aurata), meribassi(Dicentrarchus labrax), Atlantin tonnikala (Thunnus thynnus), meagre (Argyrosomus regius), karppi (Cyprinus carpio) ja muut yrttikarppilajit, kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), kirjolohi(Salmo trutta), kissakala (Silurus glanis), zander (Sander lucioperca), piikki(Esox lucius), Välimeren simpukka (Mytilus galloprovincialis) ja osteri (Ostrea edulis).

^{Lähde: 2023, EUMOFA; Maatalousministeriö – Kalastusosasto, MA-DoF}

Tuotantomenetelmän tyyppi

Vuonna 2022 yli 84 prosenttia Kroatian tuotannosta tapahtui merivesissä ja loput makeassa vedessä. Tärkeimmät tuotantomenetelmät olivat seuraavat:

^{Lähde: MA-DoF; 2024, EUMOFA}

Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)

Vesiviljelyalan kestävä kehitys parantamalla vesiviljelyn tuottavuutta ilmastoystävällisellä ja kestävällä tavalla, hyödyntämällä uusia digitaaliteknologioita ja innovaatioita, vahvistamalla alan kilpailukykyä ja edistämällä vesiviljelyalan panosta maaseutu- ja rannikkotalouden kehittämiseen. 

^{Lähde: MNSPA-NPRA 2027}

Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin

Suurin osa vesiviljelylaitoksista on mikroyrityksiä, erityisesti pieniä perheen omistamia simpukkaviljelylaitoksia, jotka sosiaalisesta arvostaan huolimatta eivät vaikuta merkittävästi kokonaistuotannon määrään ja arvoon. 

Merivesiviljelyalan keskikokoiset ja suuret yritykset (tonnikala, meribassi ja pilkkupagelli) ovat kuitenkin lukumäärältään vähemmistössä, mutta niiden osuus kokonaistuotannosta on yli 80 prosenttia, mikä on vesiviljelyalan tärkein segmentti. 

Makean veden vesiviljelyalalla enemmistönä on pieniä yrityksiä, joiden osuus kokonaistuotannosta on noin 15 prosenttia, mutta joilla on suuri merkitys biologisen monimuotoisuuden säilyttämiselle ja säilyttämiselle (karppilammikot ovat Natura 2000 -alueita) ja jotka voivat edistää kehitystä ja työllisyyttä maan sisä- ja maaseutualueilla.

^{Lähde: Eurokala; MA-DoF}

Haasteet ja mahdollisuudet

^{Lähde: MNSPA-NPRA 2027}

Työllisyys ja yritysten lukumäärä

177 yritystä vuonna 2023 

^{Lähde: MA-DoF}

• Vesiviljelylaki: Nro 130/2017, nro 11/2018 n: o 144/2020 ja nro 30/2023
• Asetus tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien vesiviljelyssä käyttöä koskevien lupien rekisteristä, tuonti- ja siirtorekisteristä ja suljettujen vesiviljelylaitosten luettelosta nro 10/2018
• Asetus vesiviljelyalan toimiluvista nro 17/2018
• Asetus vesiviljelyalan ammatillisesta koulutuksesta nro 56/2018
• Asetus vesiviljelyalueiden perustamisperusteista merialueella nro 106/2018
• Asetus vesiviljelyä koskevien tilastotietojen keräämisestä: Nro 137/2021 ja nro 87/2022
• Asetus vesiviljelytoiminnan hyväksymisestä perheviljelmillä
• Määräys tonnikalan kasvatuskapasiteetin ja pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan (Thunnus thynnus) sallituista määristä kalanviljelylaitoksiin: Nro 22/2021 n: o 9/2022 n:o 8/2023 ja nro 9/2024
• Asetus kasvatuslaitosten merkinnöistä, kalanviljelylaitosten toiminnan seurannasta ja jäljitettävyydestä tonnikalan kasvatuksen aikana (Thunnus thynnus) nro 63/2022
• Asetus vesiviljelyalusrekisteristä N:o 61/2023 

• Kroatian talouskamari, maatalousala, kalastusjärjestö
• Kroatian käsiteollisuus-, kalastus- ja vesiviljelyalan kamari Guild
• Meriviljelyklusteri    
• Ston Shellfish Farmers Association (Ston Shellfish Farmers Association)