Genomiuudistetun lohen kestävyyden arviointikehys

Tässä asiakirjassa esitetään ehdotus kestävyyden arviointikehyksestä, jossa käytetään tapaustutkimuksena lohen genomin muokkausta. Lohenviljelyalalla on edessään useita haasteita, jotka haittaavat kestävää tuotantoa. Genomin muokkaus on lisätty välineeksi, jolla voidaan parantaa selektiivisiä jalostus- ja rehuainesosia vesiviljelyssä ja tarjota siten ratkaisuja, kuten resistenssi lohiliettä ja muita patogeenejä vastaan sekä steriiliys, joka vähentää luonnonvaraisten uhanalaisten kantojen risteytystä. Vesiviljelyn tavoitteena on, että sen käytännöt ja tuotteet edistävät kestävyyttä, joten genomin muokkauksen käyttöä on arvioitava myös kestävyyden kannalta. Tässä työssä se perustuu kolmeen tietolähteeseen: valtion virastojen ja toimialajärjestöjen julkaisemat strategia- ja toimintapoliittiset asiakirjat; asiaa koskevat muuntogeenisiä organismeja koskevat säännökset ja toimintavalmiuteen saattamista koskevat raportit; kvalitatiiviset empiiriset tiedot 19:stä norjalaisten keskeisten sidosryhmien ja neljän osittain jäsennellyn kansalaisryhmän haastattelusta. Analyysien tuloksista keskustellaan Tukholman selviytymiskykyä käsittelevässä keskuksessa kehitetyn kestävyyttä koskevan Wedding cake -mallin osalta, joka perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja kestävyyden kolmeen pilariin: biosfääri, yhteiskunta ja talous. Asiakirja- ja haastattelutietojen analyysista käy ilmi kolme keskeistä havaintoa, yksi kunkin kestävyyspilarin sisällä. Ensinnäkin todettiin, että biosfääripilari, mukaan lukien ympäristön ja luonnonvaraisen lohen suojelu, on merkittävä kestävyyskysymys ja siten tärkeä vesiviljelyalan kestävyyden arvioinnin ja genomimuokatun lohen mahdollisen käyttöönoton kannalta. Toiseksi yhteiskuntaa koskevaan pilariin olisi sisällytettävä kulttuuri- ja luonnonvarojen säilyttäminen, ja Norjan yhteydessä tähän sisältyy saamelaisten kulttuurien riippuvuuden säilyttäminen luonnonvaraisista lohikannoista. Kolmanneksi talouden pilariin on sisällytettävä eläinten hyvinvointi sekä tehokkuuden että eettisen vastuun varmistamiseksi maataloudessa. Jos paikalliset ja kansalliset olosuhteet ja kyseessä olevat kalalajit hyväksytään jossain määrin, samaa kehystä voidaan käyttää yleisesti genomimuokattujen eväkalojen kestävyyden arvioinnissa.