Euroopan vesiluonnonvarojen tulevat sosioekonomiset ja poliittiset skenaariot: Toimintakehys vesiviljelyhankkeille

Ilmastolähtöiset muutokset vesiympäristöissä ovat jo alkaneet vaikuttaa Euroopan vesiviljelyalan kaupallisesti tärkeimpiin kala- ja äyriäislajeihin. Sen lisäksi, että veden laadussa ja lämpötilassa tapahtuu muutoksia, jotka voivat vaikuttaa suoraan kalantuotantoon muuttamalla terveydentilaa, kasvukykyä ja/tai rehun muuntamista, vesiviljelyalan tulevaisuus on epävarma myös tuotantokustannusten ja tuottojen osalta. Esimerkiksi kalanrehun keskeisten ainesosien (proteiinit, omega-3-rasvahapot) saatavuus riippuu paitsi tulevista ilmastomuutoksista myös sosiaalisista ja poliittisista tekijöistä, mikä vaikuttaa rehukustannuksiin. Myös tulevat energiakustannukset, jotka ovat yksi kalanviljelylaitosten tärkeimmistä menoista, riippuvat eri tekijöistä. Markkinointivaihtoehdoilla ja tuilla on merkittäviä vaikutuksia vesiviljelyn tulevaan kannattavuuteen. Tilintarkastustuomioistuin määritteli EU:n Horisontti 2020 -hankkeen ilmastonmuutosta ja Euroopan vesiluonnonvaroja (CERES) koskevan neljän sosiaalipoliittisen skenaarion pohjalta, miten nämä vesiviljelyalan keskeiset tekijät voisivat muuttua tulevaisuudessa. Sen jälkeen käytämme näitä skenaarioita ennusteiden tekemiseksi siitä, miten ilmastonmuutos sekä yhteiskunnalliset ja taloudelliset suuntaukset vaikuttavat eurooppalaisen vesiviljelyn kannattavuuteen vuosisadan puolivälissä (2050). Tilintarkastustuomioistuin käytti vakiintunutta vertailuanalyysimenetelmää verratakseen ”tyypillisten maatilojen” nykyistä ja tulevaa taloudellista suorituskykyä valituilla eurooppalaisilla tuotantoalueilla kussakin skenaariossa, jonka nimi on ”Maailmanmarkkinat”, ”kansallinen yritys”, ”Global Sustainability” ja ”Local Stewardship”. Nämä skenaariot perustuivat osittain IPCC:n erityisraporttiin päästöskenaarioiden kehyksestä ja niiden edustavista keskittymispoluista sekä laajalti käytettyihin yhteisiin sosioekonomisiin kehityspolkuihin. Yhdessä nämä skenaariot ovat ristiriidassa paikallisen ja kansainvälisen päätöksenteon painottamisen välillä, enemmän tai vähemmän vakavia ympäristömuutoksia ja tuottajille aiheutuvia erilaisia seurauksia, jotka johtuvat raaka-aineiden tulevista hinnoista, käteistuotoista ja kustannuksista. Tyypillisten tilojen kannattavuus oli vuosisadan puolivälissä herkempi rehukustannusten tulevalle kehitykselle, tuottojen hintakehitykselle ja markkinointivaihtoehdoille verrattuna ilmastoon perustuvien ympäristömuutosten välittömiin vaikutuksiin. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää Euroopan vesiviljelyalan sopeutumissuunnittelussa. Lisäksi johdonmukaisten skenaarioiden soveltaminen, mukaan lukien yhteiskunnallinen ja taloudellinen ulottuvuus, helpottaa sopeutumisneuvonnan alueellista ja maailmanlaajuista vertailua sekä sinisen kasvun alojen sisällä että niiden välillä.