Ekologinen suunnittelu rannikkohain maalla tapahtuvan merivesiviljelyn optimoimiseksi

Vaikka ravitsevien ja kestävien kalojen ja äyriäisten kysyntä kasvaa, kalastustuotot pienenevät liikakalastuksen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Merinilviäisten rannikkovesiviljely – esim. Luoteis-Eurooppaan tarkoitettu suspensioruokinta, on vaihtoehtoinen käytäntö, jos kustannustehokas ja luontoon perustuva teknologia edistää kasvua ja eloonjäämistä. EU:n rannikkokokeilut osoittivat, että meriveden viipymisajan pidentäminen paransi veden laatua. Sedimenttikuormituksen väheneminen ja pelagisen mikrolevän kasvun stimulointi ovat lisänneet järjestelmään istutettujen luonnonvaraisten simpukoiden kuorten kasvua ja lihapitoisuutta. Lyhyemmät viipymisajat johtivat myös bentaalisten mikrolevien määrän kasvuun, mutta sedimentin silttipitoisuuden samanaikainen kasvu näytti vaikeuttavan kokkien tehokasta suodatusta. Simpukoiden rannikkoviljelyn kasvuolosuhteita (veden ja sedimentin laadun osalta) voidaan todellakin parantaa ekologisen suunnittelun avulla, mikä viittaa siihen, että merisimpukoiden rannikkovesiviljely voi tarjota rannikkoyhteisöille kestäviä elintarvikkeita ja tuloja erityisesti silloin, kun simpukkaviljelylaitokset sijaitsevat matalalla suolaisella rannikkoalueella, jolla yhteiset maatalouskäytännöt eivät enää ole kannattavia. Simpukanviljelyalan osallistuminen oli ja tulee olemaan ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan tutkia ja ymmärtää simpukoiden monitahoista viljelykäytäntöä.