Viljellyn lajin tyyppi

Simpukat (Mytilus spp.), Oyster (Ostrea edulis ja Crassostrea gigas), afrikkalainen kampasimpukka (Clarias gariepinus), Claresse (Clarias Charipinus), ankerias (Anguilla anguilla), piikkikampela (Scophthalmus maximus), keltainen kuningaskala (Seriola lalandi), venäläinen sampi (Acipenser Guldenstaedtii), Siperian kirurgi (Acipenser Baerii) ja kuki (Sander lucioperca). 

^{Lähde: 2023, EUMOFA; 2022, STECF, Alankomaat, personal com., 16. tammikuuta 2023.}

Tuotantomenetelmän tyyppi

Eurostatin mukaan vuonna 2021.89 prosenttia Alankomaiden tuotannosta tapahtui meri- ja murtovesissä (lähes kokonaan merivesissä) ja 11 prosenttia makeassa vedessä. Tärkeimmät tuotantomenetelmät olivat seuraavat:

^{Lähde: 2023, EUMOFA}

Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)

• Sekä tekniset että markkinainnovaatiot ovat välttämättömiä hyvin toimivan ja kestävän vesiviljelyalan kannalta. Vuosina 2021–2027 EMKVR:ää voidaan käyttää vesiviljelyalan innovointihankkeisiin. Tavoitteena on, että EU:n varojen käyttö lisää tuotannon arvoa 3 prosenttia vuonna 2027.
• Uusien merituotantoalueiden etsintä jatkuu. Vesiviljelymahdollisuuksia tuulivoimaloissa tutkitaan parhaillaan. Nopean hälytysjärjestelmän teknologisia innovaatioita tuetaan. Innovaatiot, joilla vähennetään jätevesiä tai lisätään tuotantoprosessin kiertoa, voivat helpottaa sopivien maalla sijaitsevien tuotantopaikkojen löytämistä. 

^{Lähde: MNSPA}

Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin

• Alankomaiden vesiviljelyala on suhteellisen pieni mutta hyvin monimuotoinen. Ala koostuu pääosin kahdesta alasektorista: äyriäisten ja äyriäisten viljelyala (simpukoiden ja osterien kasvatus) ja maalla sijaitsevat kalanviljelylaitokset. Levien viljelyyn on myös joitakin pilottihankkeita (myös tuulipuistoissa).
• Alankomaissa viljeltyjä kalatuotteita markkinoidaan tällä hetkellä pääasiassa alueellisten ravintoloiden elintarvikepalvelusegmentillä tai naapurimaissa, kuten Saksassa, Belgiassa, Ranskassa ja Italiassa. Tuotteita myydään usein tukkukauppiaille, mutta maatilat toimittavat joskus ravintoloita suoraan. Puolet Alankomaiden kalankulutuksesta koostuu viljellystä kalasta (mukaan lukien ASC-sertifioitu kala), joka tuodaan suurelta osin Aasiasta.   
• Pakastinsegmentin tuotantomahdollisuudet näyttävät olevan rajalliset halvempien tuontituotteiden kanssa käytävän kilpailun vuoksi. Useimmat Alankomaissa viljellyt tuotteet ovat määrältään liian pieniä, jotta niitä voitaisiin toimittaa jatkuvasti vähittäiskaupan segmentille.
• Simpukka- ja simpukka-ala: Simpukka-ala on alan suurin. Alankomaissa viljeltyjä simpukoita ja ostereita myydään tällä hetkellä pääasiassa muissa EU:n jäsenvaltioissa, ja tärkeimmät markkinat ovat Belgia ja Ranska. Simpukoita markkinoidaan vähittäismyynnissä ja ravitsemispalveluissa, joissa myydään sekä tuoreita simpukoita että rajoitetussa määrin säilöttyjä simpukoita. Alankomaiden simpukka-ala on vertikaalisesti integroitunut ja sillä on merkittävä markkina-asema Euroopassa. Osteriala on paljon pienempi. Osterinviljelijät ovat usein riippuvaisia suurista simpukkayrityksistä tai jalostajista ja kauppiaista. Ostereita markkinoidaan pääasiassa ravitsemispalveluissa (pääasiassa ravintoloissa).
• Makrolevät (merilevät): Kaupallista merilevää on kasvatettu Alankomaissa pienessä mittakaavassa vuodesta 2013. Kaikki tämä tuotanto on tarkoitettu elintarvikekäyttöön. Sitä myydään tällä hetkellä ravitsemispalvelujen (ravintolat) ja erityiskanavien (esim. festivaalien) kautta. Merilevän seuraavaksi suurimmat nykyiset markkinat ovat elintarvikekäyttöön tarkoitettujen sakeuttamisaineiden (myös alginaattien) markkinat. Alankomaalaiset yritykset tuovat sekä paksunnosaineita suoraan että tuovat merileviä, joista ne on tuotettu. Tämä johtuu osittain siitä, että Alankomaissa viljellyn merilevän ominaispiirteitä ei tunneta, ja siitä, että paksummat tuottajat tarvitsevat suuria määriä merilevää, jota hollantilaiset merilevätilat eivät vielä pysty toimittamaan. Lisäksi sakeuttamisaineiden tuotannolle on useita vaihtoehtoja. Useita muita alankomaalaisen merilevän sovelluksia tutkitaan parhaillaan.
• Mikrolevät: Alankomaissa mikrolevien kulttuuri on suhteellisen uusi toiminta. Näiden tuotteiden tuotannon laajuudesta ja (mahdollisista) markkinoista on saatavilla vain vähän tietoa. 

^{Lähde: MNSPA}

Haasteet ja mahdollisuudet

^{Lähde: MNSPA}

Työllisyys ja yritysten lukumäärä

Simpukat: noin 100 yritystä.

Kalanviljelylaitokset: noin 40 25 maalla sijaitsevaa kalanviljelylaitosta.

• Wet Dieren (wetten.nl – Regeling – Wet dieren – BWBR0030250 (overheid.nl))
• Besluit houders van dieren wetten.nl – Regeling – Besluit houders van dieren – BWBR0035217 (overheid.nl)
• Regeling houders van dieren(wetten.nl – Regeling houders van dieren – BWBR0035248 (overheid.nl))
• Wet algemene bepalingen omgevingsrecht (wetten.nl – Regeling – Wet algemene bepalingen omgevingsrecht – BWBR0024779 (overheid.nl))
• Waterwet (wetten.nl – Regeling – Waterwet – BWBR0025458 (overheid.nl))
• Wet natuurbescherming (wetten.nl – Regeling – Wet natuurbescherming – BWBR0037552 (overheid.nl)) 

• Vesiviljely-yritysten lupa
• Jäteveden johtamista koskeva lupa
• Alueellista integrointia koskeva lupa
• Eläinlääkinnällinen lupa

• Alankomaiden kalanviljelijöiden yhdistys (NeuVeVi)
• Tuottajaorganisaatio Mossel Culture
• Osteriyhteiskunta