Tässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa käsitellään energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä hiilijalanjäljen pienentämiseksi vesiviljelyn alkutuotannossa. EU:n jäsenvaltioiden lisäksi tässä asiakirjassa on hyödynnetty myös Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan käytäntöjä ja välineitä, koska ne ovat lähellä EU:ta ja koska niiden vesiviljelytuotanto, tutkimus ja innovointi ovat tärkeitä.

EU:n vesiviljelytuotteet tuotetaan korkeiden laatu- ja kestävyysvaatimusten mukaisesti, koska voimassa on laaja EU:n lainsäädäntö, joka kattaa erilaisia kysymyksiä, joita vesiviljelyn tuottajien on noudatettava (esim. eläinten terveyttä, eläinten hyvinvointia, elintarvikkeiden turvallisuutta, rehuturvallisuutta, eläinlääkinnällisiä käsittelyjä, veden laatua ja muiden kuin kotoperäisten tai paikallisesti esiintymättömien lajien käyttöönottoa koskeva lainsäädäntö).

Asiaa tutkitaan parhaillaan. Esimerkiksi EU:n rahoittamassa ”Diversify”-hankkeessa on määritelty lajeiksi, jotka ovat tärkeimpiä eurooppalaisen vesiviljelyn tuotannon monipuolistamisen lisäämiseksi. Meagre (Argyrosomus regius), isomarja (Seriola dumerilii), piikki (Sander lucioperca), rullapallas (Hippoglossus hippoglossus), merikala (Polyprion americanus), harmaamullo (Mugil cephalus). Muissa EU:n rahoittamissa hankkeissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia monipuolistaa lajeja, myös matalatrofisia lajeja (ks. AquaVitae (https://aquavitaeproject.eu/). Monipuolistamisessa on otettava huomioon markkinoiden kysyntä ja vesiperäisten elintarvikkeiden kansainvälinen kauppa.

Levillä on suuri potentiaali, mutta tuotanto on Euroopassa edelleen vähäistä. Komissio hyväksyi vuonna 2022 tiedonannon ”Kohti vahvaa ja kestävää EU:n leväalaa”, niin kutsutun EU:n leväaloitteen (https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_6899), jonka tavoitteena on hyödyntää levien potentiaalia Euroopan unionissa. Tiedonannossa ehdotetaan 23:a toimea, joilla lisätään leväteollisuuden mahdollisuuksia kehittyä vakaaksi, kestäväksi ja uudistuvaksi alaksi, joka pystyy vastaamaan EU:n kasvavaan kysyntään. Euroopan leväalan sidosryhmäfoorumilla EU4Algae (https://maritime-forum.ec.europa.eu/en/frontpage/1727) pyritään nopeuttamaan eurooppalaisen leväteollisuuden kehittämistä ja edistämään levien käyttöä ravitsemukseen ja muuhun käyttöön EU:n kuluttajien ja yritysten keskuudessa.

Vesiviljelytuotteiden osuus vesielintarvikkeista (vesiviljely ja kalastus) EU:ssa on 27 prosenttia. EU:n vesiviljelytuotteiden osuus on 26 prosenttia vesielintarvikealan (kaivannaiskalastus ja vesiviljely) tuottamista tuotteista. EU:ssa kulutettujen vesiviljelytuotteiden osuus EU:n vesiviljelystä on 37,5 prosenttia (toimitustase, EUMOFA 2022, https://www.eumofa.eu/supply-balance).

Luonnonmukaisen vesiviljelyn kokonaistuotanto EU:n tasolla vuonna 2020 oli arviolta 74.032 tonnia, mikä on 6,4 prosenttia EU:n vesiviljelyn kokonaistuotannosta (luonnonmukainen vesiviljely EU:ssa, 2022 https://www.eumofa.eu/documents/20178/432372/Organic+aquaculture+in+the…).

EU:n 27 jäsenvaltiota ovat Espanja, Ranska, Kreikka, Italia ja Puola, joiden vesiviljelytuotannosta 70 prosenttia on peräisin.

Maat, jotka tuottavat eniten eurooppalaista tuotantoa (ETA39), ovat Norja (noin 46 prosenttia Euroopan kokonaistuotannosta). Seuraavaksi eniten tulevat Espanja, Turkki, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Italia ja Kreikka. Näiden seitsemän maan osuus kaikesta vesiviljelyn tuotannosta Euroopassa on 90 prosenttia. (FAO 2022).

Verrattuna vesiviljelyn maailmanlaajuiseen kasvuun EU:n tuotanto on ollut lähes pysähtynyt.

Kalanviljelyn kasvu EU-27:ssä on ollut vuodesta 2000 lähtien poikkeuksellisen hidasta: kalanviljely kasvaa 1,1 prosenttia vuodessa (keskimääräinen vuotuinen kasvu) ja nilviäislajit 2,8 prosenttia. Jos mukaan otetaan Norja ja Turkki, kokonaismäärä nousee 4 prosenttiin. Maailmanlaajuisesti kalanviljelyn keskimääräinen vuotuinen kasvu on 4,3 prosenttia. (FAO, 2022, https://www.fao.org/fishery/en/topic/166235).

Täsmäviljely on vesiviljelyalalla teknisesti kehittynyt lähestymistapa, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön kehittyneitä välineitä ja menetelmiä, joilla lisätään sekä bioottisten että abioottisten muuttujien itsenäistä seurantaa laitoksissa ja edistetään tehokkaampaa tilanhoitoa. Tavoitteena on nostaa eläinten hyvinvointia koskevia normeja, lieventää ympäristövaikutuksia ja parantaa vesiviljelylaitosten taloudellista elinkelpoisuutta. Täsmäviljelyn tavoitteena on antaa tuottajille mahdollisuus seurata tehokkaammin ja dokumentoida laitoksiinsa olennaisesti kuuluvia biologisia prosesseja, ja vesiviljelylle on ominaista huipputason anturiteknologioiden, tilastoanalyysimenetelmien ja pitkälle kehitettyjen tekoälyteknologioiden integrointi.