Viljellyn lajin tyyppi

Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), rauskukala (Astacus astacus), ankerias (Anguilla anguilla), karppi (Cyprinus carpio), Sturgeon (Acipenseriformes), afrikkalainen ankerias/pohjoinen kissakala (Clarias gariepinus).

^{Lähde: MNSPA; 2022, STECF}

Tuotantomenetelmän tyyppi

Virossa yli 75 prosenttia tuotannosta on peräisin sisävesien vesiviljelyn tuotantolaitoksista, ja suurin osa tuotannosta on peräisin sisämaan järjestelmistä. Taloudellisesti tärkein osa taloutta on tällä hetkellä intensiivinen kaupallinen maatalous, jossa yli 80 prosenttia kokonaistuotannosta koostuu lohikalojen(Salmonidae) tuotannosta. 

^{Lähde: MNSPA}

^{Lähde: 2022, Viron tilasto- ja taloustutkimuslaitos}

Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)

• Virossa luonnonmukainen vesiviljely ei ole vielä kehittynyt. Vaikka kuluttajien kiinnostus luonnonmukaisia tuotteita kohtaan kasvaa ja luonnonmukaisten tuotteiden osuus on 3,7 prosenttia kokonaiskulutuksesta, vesiviljelytuotteiden tuottajan on otettava huomioon paikallisten markkinoiden yleiset mieltymykset ja taloudellinen kannattavuus. Virossa vesiviljelyyn kiinnitetään yhä enemmän huomiota, mikä puolestaan auttaisi lisäämään tietoisuutta luonnonmukaisesta tuotannosta alalla. Kalan tuoreus, maku, laatu, valvottu tuotanto ja hinta ovat tärkeitä virolaisille kuluttajille.
• Lisätään Itämeren merellistä vesiviljelyä Viron valtiovarainministeriön hallinnoiman merten aluesuunnittelun seurauksena.

^{Lähde: MNSPA}

Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin

Tuotantomäärien hienoisesta kasvusta huolimatta laadukkaiden raaka-aineiden vakaata tarjontaa jalostajille ei voida varmistaa, mikä tarkoittaa, että virolaisten vesiviljelyalan jalostajien on tuotava lohta jalostusyksiköihinsä.

Viron vesiviljelyala ei ole saavuttanut täyttä potentiaaliaan alhaisen tuotantokapasiteetin ja suhteellisen hitaan kasvun vuoksi. Alhaisen tuotantomäärän vuoksi alan kokonaismyyntikustannuksia ei kateta.

Merivesiviljely, joka voi toimia synergiassa maalla tapahtuvan vesiviljelyn kanssa, on edelleen alikehittynyttä, ja sen kehitystä rajoittaa erityisesti Itämeren ympäristön tila, joka on otettava huomioon alaa kehitettäessä.

^{Lähde: MNSPA}

Haasteet ja mahdollisuudet

^{Lähde: MNSPA}

Työllisyys ja yritysten lukumäärä

45 toimiluvan saanutta yritystä (2023, AFB) 

^{Lähde: 2023, Viron elintarvike- ja maatalousvirasto, AFB}

• Alue- ja maatalousministeriö
• Valtiovarainministeriö
• Ilmastoministeriö 

• Kalastuslaki
• Vesilaki
• Sääntö: Vesiviljelyn vesiensuojeluvaatimukset sekä vesiviljelystä peräisin olevien jätevesien epäpuhtauspitoisuuksia koskevat raja-arvot sekä vaatimukset, jotka koskevat tällaisen veden johtamista vastaanottajaan ja seurantaa
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta(eläinterveyssäännöstö)
• Komission delegoitu asetus (EU) 2020/990, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä unionissa tapahtuviin vesieläinten ja vesieläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden siirtoihin sovellettavien eläinterveyttä ja sen todentamista koskevien vaatimusten osalta 

• Lupahakemus toimitetaan kuluttajansuojasta ja teknisestä sääntelystä vastaavalle viranomaiselle, joka myöntää luvat.
• Vesilupa- ja rekisteröintihakemus toimitetaan ympäristöpäätösten tietojärjestelmän (KOTKAS)kautta, ja ympäristöneuvosto myöntää luvat.
• Maatalousrekisteri- ja tietolautakunnan (PRIA) tuotantoeläinrekisteri