Integroitu monikulttuurinen vesiviljely lammikoissa: mitä ympäristöhyötyjä? Elinkaariarvioinnin näkökulma

Vesiviljelyllä on kaksi haastetta, joiden avulla voidaan ylläpitää vesialan tuotteiden kasvavaa kysyntää ja kunnioittaa ympäristöä. Integroitu monitrofinen vesiviljely (IMTA) on saanut maailmanlaajuista huomiota useiden vuosien ajan. IMTA perustuu vesieliöiden integroituun viljelyyn erilaisilta mutta toisiaan täydentäviltä trofiatasoilta. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida lammikko-IMTA-järjestelmien ympäristötehokkuutta. Se perustui Romaniassa, Ranskassa ja Indonesiassa tehtyihin makean veden sekaviljelykokeisiin, joissa tutkittiin erilaisia tapoja yhdistää kalat ja kasvit. Kussakin kokeessa IMTA-järjestelmää verrattiin maan perinteiseen tai perinteiseen järjestelmään (karjan sekaviljely Romaniassa, intensiivinen moniviljely Ranskassa ja gouramimonokulttuuri Indonesiassa). IMTA-järjestelmien ympäristövaikutukset vaihtelivat tapaustutkimuksissa. Myös Romaniassa ympäristövaikutukset vaihtelivat eri vuosina: IMTA-järjestelmällä oli suuremmat vaikutukset kuin perinteisellä järjestelmällä vuonna 2016, mutta sen vaikutukset olivat pienemmät vuonna 2017. Ranskassa perinteisen järjestelmän kumulatiivinen energiankysyntä, rehevöityminen ja ydinvoimalat olivat pienempiä kuin puoli-intensiiviset ja IMTA-järjestelmät, joilla nämä vaikutukset olivat suurimmat. Ilmastonmuutoksen kannalta perinteisellä järjestelmällä on kuitenkin suurempi vaikutus kuin IMTA-järjestelmällä ja puoli-intensiivisellä järjestelmällä. Indonesiassa IMTA-järjestelmällä oli vähemmän vaikutuksia kuin perinteisellä IMTA-järjestelmällä. Tässä tutkimuksessa arvioidut ympäristövaikutukset havainnollistavat IMTA-järjestelmien vastausten vaihtelua. Maatalousjärjestelmien vaikutukset riippuvat järjestelmän tuottavuudesta ja järjestelmään sisältyvien tuotantopanosten määrästä. IMTAn odotetaan parantavan esimerkiksi tuotantopanosten, kuten rehun, käytön vähenemistä, kalojen tuoton kasvua ja/tai tuotetun kalan massayksikköä kohti laskettujen päästöjen vähenemistä. Käytännöistä riippuen lajien määrän tai niiden organisoinnin lisääminen IMTA-käytäntöjen avulla voi vähentää ympäristövaikutuksia, erityisesti paikallisia vaikutuksia, kuten rehevöitymistä, perinteisiin käytäntöihin verrattuna. Kalanrehun tuotanto ja käyttö on yksi tärkeimmistä ympäristövaikutusten syistä. Tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella IMTA-käytännöt voivat parantaa resurssien käyttöä ja vähentää vesiviljelyn kokonaisvaikutusta. Ravinteiden kierrätyksen parantamiseen käytettävien tuotantopanosten lisääntymisen on myös lisättävä tuottavuutta, jotta voidaan varmistaa vaikutusten väheneminen kalojen painoyksikköä kohti. Tietyt vaikutusluokat, joilla voidaan kuvata tarkemmin IMTA-järjestelmien seurauksia, puuttuvat, erityisesti ne, jotka liittyvät monimuotoisuuteen ja erityisesti biologiseen monimuotoisuuteen.