Background information

Viljellyn lajin tyyppi
Karppi (Cyprinus carpio), kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), artiklohi (Salvelinus alpinus) ja sampi (useita lajeja).
Lähde: 2023, EUMOFA; 2022, STECF
Tuotantomenetelmän tyyppi
Vesiviljelytoiminta rajoittuu Latviassa makean veden viljelyyn. Eurostatin mukaan vuonna 2021 tärkein tuotantomenetelmä oli lammikoissa 64 prosenttia ja muussa tuotannossa muilla menetelmillä, joista ei ole saatavilla yksityiskohtaisia tietoja.
Lähde: 2023, EUMOFA
Toimialan koko (tuotanto ja kulutus)
Lähde: 2023, EUMOFA
Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)
Altaiden ja kierrätysjärjestelmien tuotantoalueet ja tuotantomäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Tuotteen tuotannossa käytettävät vedenkierrätystekniikat ovat ympäristöystävällisiä ja resurssitehokkaita, koska tuotteita viljellään valvotussa ympäristössä. Lisäksi vesiviljelytuotteiden monimuotoisuuden tukeminen.
Lähde: MNSPA
Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin
- Vesiviljely on merkittävä osa kalastusalaa, mutta se on suhteellisen uutta, ja viime aikoihin asti sitä on harjoitettu enimmäkseen laajoilla tuotantomenetelmillä. Tällä hetkellä vesiviljely liittyy vain makean veden lähteisiin, eikä rannikkoalueilla ole viljelylaitoksia. On kuitenkin merkkejä siitä, että erityisesti paikalliset simpukkalajit ovat kiinnostuneita merivesiviljelystä.
- Alan taloudellinen tulos vaihtelee, kun kannattavat vuodet kiihtyvät, kun tuotanto ja tulot pienenevät vuosia. Näihin vaihteluihin vaikuttavat suurelta osin markkinakysynnän ja -hintojen muutokset. Pääasiallinen tuotanto ja tulo koostuu yhdestä lajista, karppista, jota viljellään pääasiassa lammikoilla.
- Taloudellisesti aktiivisista kokonaismäärästä viisi on valtion viljelylaitoksia, joiden pääasiallinen toiminta on arvokasta kalalajien lisääntymistä luonnollisissa vesimuodostumissa kalavaroille aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi. Muut ovat yksityisiä tiloja, kuten altaita. Viime vuosina lammikoiden määrä on vähentynyt, mutta niiden koko on kasvanut.
- Latvian kalanjalostusteollisuus on kehittynyt ja paikallisesti merkittävä ala, joka sijaitsee pohjimmiltaan maan rannikolla. Latviassa on monia erityyppisiä kalastustuotteita, kuten jäädytettyjä, suolattuja ja savustettuja tuotteita, säilykkeitä, tuotteiden käyttövalmiita tuotteita ja kalasäilykkeitä.
- Vesiviljelytuotantoa myydään paikallisilla markkinoilla, ja suurin osa tuotannosta – noin 80 prosenttia – myydään tuoreena. Vesiviljelytuotteiden myyntiä Latvian ulkopuolelle ei ole kehitetty, ja vientituotanto on vähäistä.
- Vesiviljelyä on perinteisesti kehitetty Latviassa yksittäisten yritysten toimintamuotona, eikä ole olemassa liiketoiminta-aloitetta tuottajaorganisaatioiden tai toimialakohtaisten organisaatioiden perustamiseksi edistämään tuotannon ja markkinamahdollisuuksien kehittämistä.
- Vaikka Latviaa voidaan kuvata maaksi, jolla on hyvät perinteet kalojen syömisessä, kalan kulutus Latviassa ei ole kovin vakaata ja vaihtelee vuosittain. Latvian markkinat ovat kyllästyneet lukuisilla kalatuotteilla, kuten latvialaisista valmistetuilla kala- ja äyriäistuotteilla sekä lukuisilla tuoduilla kalatuotteilla. Latvian suurin kysyntä on tuoreen ja jäädytetyn kalan kysyntä. Paikalliset asiakkaat pyytävät myös suolattuja ja savustettuja kalatuotteita sekä steriloimattomia kalasäilykkeitä. Kalatuotteiden kulutus ja sen rakenne Latvian maaseutu- ja kaupunkialueilla vaihtelevat, ja kaupunkialueet ovat maaseutuyhteisöihin verrattuna erilaisia.
Lähteet: Eurofish & MNSPA
Haasteet ja mahdollisuudet
- Viljeltyjen kalatuotteiden tuotoksen ja arvonlisäyksen lisääminen.
- Kilpailukykyisen ja kasvua edistävän vesiviljelyn kehittäminen edelleen innovatiivisten, kustannustehokkaiden ja ympäristöystävällisten ratkaisujen avulla.
- Ilmastonmuutos.
- Olisi kannustettava asianmukaisiin investointeihin tuotettujen tuotteiden lisäarvon lisäämiseksi ja vesiviljelytuotteiden valikoiman ja myyntikanavien laajentamiseksi.
- Kannustetaan aloitteita vientilajien tuotannon kehittämiseksi ja paikallisilla markkinoilla tarjottavien tuotteiden valikoiman laajentamiseksi.
- Vesiviljelytoiminnan kehittäminen merialueilla. Sen olisi toteutettava etukäteen sovellettuja pilottitutkimuksia ympäristöolosuhteiden ja lajien soveltuvuudesta viljelyyn Latvian rannikon edustalla käyttäen innovatiivisia, ympäristöystävällisiä ja hyväksyttäviä viljelytekniikoita Itämeren ekosysteemiä varten.
- Jatketaan makean veden vesiviljelyn edistämistä ilman ympäristövaikutuksia ja kestävää vesiviljelyä.
- Julkinen tuki tarjoaa mahdollisuuden parantaa lammikoiden liiketoiminnan häiriönsietokykyä ja säilyttää tasapainon ympäristöpalvelujen tarjoajana ja kilpailukykyisen tuotannon tuottajana harjoitettavan lammikoiden viljelyn välillä.
- Edistämään edelleen vesiviljely-yritysten kilpailukyvyn ja tuotteiden vientikelpoisuuden kehittämistä suurilla investointihankkeilla ja tekemällä yhteistyötä pienempien tuotantoyritysten kanssa.
- Innovoinnin ja tieteellisen yhteistyön lisääminen edistäisi markkinavetoisten vesiviljelytuotteiden innovatiivista tuotantoa ja parantaisi mahdollisuuksia parantaa alan kilpailukykyä.
- Jatkaa julkisen tuen antamista tulonmenetysten tai yrityksille aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi.
- Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin vastaamiseksi annettavalla julkisella tuella olisi helpotettava vesiviljelylaitosten sopeutumista ilmastonmuutokseen liittyviin tekijöihin ja tarvittavien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä.
- Vesiviljelyä koskeva tutkimus, tietämys ja tiedon tarjoaminen: Varmistetaan edelleen tutkimuslaitosten riittävä osallistuminen vesiviljelyalan soveltavan tutkimuksen ja innovoinnin kehittämiseen, seminaarien järjestämiseen paikallisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa sekä vesiviljelyalan yrittäjyyden kehittämistä koskevan neuvonnan ja esittelyn tarjoamiseen.
Lähteet: Eurofish & MNSPA
Työllisyys ja yritysten lukumäärä
78 taloudellisesti aktiivista vesiviljely-yritystä työllisti 330 henkilöä vuonna 2020
Lähde: 2022, STEFC
Multi-annual National Strategic Plans for the development of sustainable Aquaculture
Relevant Authorities
Applicable Legislation
Hallituksen asetus nro 146, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2017, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin ja niiden liikkumiseen sovellettavista eläinlääkinnällisistä vaatimuksista sekä vesiviljelyeläinten tiettyjen tartuntatautien ehkäisemisestä ja torjunnasta.
Applicable Procedures
- Vesiviljelyn lupamenettelyä ei ole.
- Elintarvike- ja eläinlääkintäpalvelun (FVS) hyväksyntä: Jotta voidaan varmistaa kaupan pidettävien tuotteiden tuotantoprosessien seuranta eläinlääkintää ja elintarviketurvallisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti.
- Rekisteröitävä laitos, jos laitoksessa pidetään eläviä kaloja ainoastaan ennen kuin niitä tarjotaan suoraan kuluttajalle.
- Vesiviljely-yrityksen rekisteröinti.
- Valtion ympäristölaitoksen (SES) sallima saastuttava toiminta.
- FVS:n ja eläinlääkärin kanssa olisi tehtävä yhteistyösopimus vesiviljely-yrityksen seurannasta.
- Viljellään vieraslajeja.
National associations and networks
- Zivsaimniecības tikls (kalastusverkosto)
- Latvian kalanviljelijöiden yhdistys
- Latvian ravut- ja kalanviljelijöiden yhdistys (sivustoa ei ole saatavilla)
Relevant Websites
Contact Details
Latvian kalastusministeriö (maatalousministeriö)
Ei ole keskitettyä yhteyspistettä: