Background information
Viljellyn lajin tyyppi
Sateenkaari (Oncorhynchus mykiss), sinisimpukka (Mytilus edulis), Oyster (useita lajeja) nieri (Salvelinus alpinus), merilohi (Salmon salar) ja ankerias (Anguilla anguilla).
Lähde: 2023, EUMOFA; 2022, STECF
Tuotantomenetelmän tyyppi
Ruotsin virallisten tilastojen mukaan 2021.96 prosenttia Ruotsin ihmisravinnoksi tarkoitetusta tuotannosta tapahtui kokonaan makeassa vedessä. Tärkeimpiä tuotantomenetelmiä (sekä ihmisravinnoksi että istutukseen) käytettiin:
Loppuosaa ei ole täsmennetty; tiedot ovat saatavilla vain aggregoituina.Aloittainen koko (tuotanto ja kulutus)
Toimialan koko (tuotanto ja kulutus)
Tuotanto
16.207 Tn; 48.411 tuhatta euroa (2021, Ruotsin viralliset tilastot)
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kulutus
22,71 kg henkeä kohti (2023, EUMOFA)
Kulutuksen vaihtelu
—5 % (2023, EUMOFA)
Lähde: 2023, EUMOFA; Ruotsin viralliset tilastot 2021,
Suuntaukset (aiemmat ja tulevat)
Monet vesiviljelyjärjestelmät ovat tällä hetkellä monokulttuuria, mutta saman laitoksen eri trofiatasoilta peräisin olevien organismien tuotanto on kehitteillä.
Lähde: MNSPA
Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin
- Ruotsin vesiviljelyala on viime vuosina hieman pysähtynyt tuottavuudessa ja kannattavuudessa.
- Suurin osa Ruotsissa tuotetuista vesiviljelytuotteista käytetään ihmisravinnoksi. Painon perusteella suurin osuus tuotannosta on kirjolohen, sinisimpukoiden ja tupakoitsijoiden osuus. Vesiviljely voi kattaa myös istutukset tai jatkokasvatuksen. Joitakin lajeja tuotetaan myös niiden hyödyllisten ympäristöominaisuuksien vuoksi, kuten simpukoita, jotka vettä suodattamalla sitovat ravinteet, jotka muutoin voisivat aiheuttaa rehevöitymistä.
Lähde: MNSPA
Haasteet ja mahdollisuudet
- Sääntelyvaatimukset, jotka johtavat monimutkaisiin lupamenettelyihin ja pitkiin käsittelyaikoihin. Vesiviljelyn lupamenettely on usein pitkä, ja sitä pidetään erityisen ongelmallisena, koska luvat ovat yleensä voimassa enintään kymmenen vuotta.
- Kunnan yleissuunnitelmassa ei ole ympäristö ja muu toiminta huomioon ottaen määritelty sopivia vesiviljelypaikkoja toivotussa määrin.
- Vaikeudet täyttää nykyiset ympäristövaatimukset ja yritysten vaikeudet siirtyä ympäristön kannalta kestävämpään tuotantoon.
- Vesiviljelytuotannon lisääminen paikallisen kysynnän tyydyttämiseksi ja tuonnin vähentäminen.
- Teknisen koulutuksen ja uusia sääntelykehyksiä koskevan tietämyksen parantaminen.
- Vesiviljelyalan kehittämiseen tarvittavien testauslaitosten puute. Ei esimerkiksi ole olemassa tiloja, joilla voitaisiin tukea tärkeää askelta tutkimuksen ja innovoinnin välillä kaupalliseen tuotantoon.
- Kotimaisten vesiviljelytuotteiden markkinat kilpailevat halvempien tuontiraaka-aineiden kanssa, jotka on tuotettu sellaisilla menetelmillä, joita ei sallita Ruotsissa.
- Itämeren ja useiden muiden Ruotsin vesien vesiympäristöön liittyy useita haasteita, kuten roskaantuminen, mikromuovit, veden lämpötilan muutokset, rehevöityminen ja ympäristötoksiinit.
- Ilmastonmuutos johtaa äärimmäisten sääilmiöiden yleistymiseen, mikä uhkaa luonnonvesillä harjoitettavaa vesiviljelyä. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös maalla kasvaviin viljelykasveihin, koska veden lämpötilaa on pystyttävä säätelemään.
- Petoeläimet, kuten hylkeet ja linnut, voivat heikentää vesiviljelyn tuottavuutta. Haitalliset vieraslajit voivat myös uhata vesiviljelyalaa esimerkiksi levittämällä tauteja ja loisia.
- Vesiviljelyssä voidaan keskittyä enemmän innovointiin ja uuteen teknologiseen kehitykseen sekä maataloudessa että rehun kehittämisessä.
- Markkinoilla on kuluttajia, jotka vaativat ympäristön kannalta kestäviä ja luonnonmukaisia tuotteita. Lisäarvo, kuten laatu, ympäristöystävällinen tuotanto ja eläinten hyvä terveys, voi parantaa Ruotsin vesiviljelytuotteiden kilpailukykyä.
- Ruotsin markkinoilla on kysyntää sertifioidulle ja kestävästi kalalle, koska kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia sekä paikallisesti tuotetuista että ympäristösertifioiduista elintarvikkeista. Erityyppiset sertifioinnit voivat mahdollistaa eriyttämisen ja olla tehokas tapa vastata kasvavaan kysyntään, joten voi olla tärkeää, että vesiviljelyä sertifioidaan laajemmin. Sertifioinnin mahdollistamiseksi tuotantovaiheiden välistä jäljitettävyyttä on parannettava, jotta alkuperä voidaan todentaa riittävän tarkasti.
- Lisätään kiinnostusta kalalajeihin, joita ei perinteisesti tarvita, ja vähennetään kalastuksen vaikutusta lajeihin, joiden kannan tila on alhainen.
- Ruotsin vesiympäristöt tarjoavat edellytykset erityyppisille vesiviljelymuodoille, joilla on laaja rannikko ja monet järvet ja vesistöt. Lisäksi Pohjois-Ruotsissa on vesivoiman avulla tuotettua vihreää sähköä ylijäämäinen.
- Parannetaan elintarvikeketjun kilpailukykyä, kannattavuutta ja elintarviketuotantoa.
- Lisätään vaihtoehtoisten rehuaineiden tutkimusta ja kehittämistä ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja kestävyyden parantamiseksi.
Lähde: MNSPA
Multi-annual National Strategic Plans for the development of sustainable Aquaculture
Relevant Authorities
Applicable Legislation
Applicable Procedures
Luettelo vesiviljelytoiminnan aloittamisesta (ChecklistaVattenbruk – verksamt.se)
Other Relevant Documents
- Ruotsin yhteinen kalastus- ja vesiviljelystrategia 2021–2026 (Strategiför svenskt fiske och vattenbruk 2021–2026 – friska Ekosystem och hållbart nyttjande (havochvatten.se)
- Ruotsin vesiviljelyalan kehittämistä koskeva työsuunnitelma 2021–2026 (Handlingsplan för utveckling av svenskt vattenbruk 2021–2026 (havochvatten.se)
National associations and networks
- Matfiskodlarna (Matfiskodlarna – Vi verkar för matfiskodlarna i Sverige)
- De Recirkulerande vattenbrukarna (RECIRKFISK PO – De Recirkulerande Vattenbrukarna Sverige Ekonomisk Förening Producent Organisation)
- Svenskt vattenbruk och sjömat(Svenskt vattenbruk och sjömat.se)
Relevant Websites
Contact Details
Izabela Alias, vesiviljelyn koordinaattori
Uploads
Summary in English of the "Published National Strategic Plan on Aquaculture" for Sweden
English