Vesiviljelyn uudelleenkierrätys – Mahdollista ilman merkittäviä energia-alan kompromisseja: Lämminveden kalanviljelyn elinkaariarviointi Ruotsissa

Kala- ja äyriäisiä pidetään lupaavina kestäväpohjaisemman ruokavalion kannalta. Maalla sijaitsevien suljettujen kiertovesiviljelyjärjestelmien (RAS) kasvava tuotanto on ratkaissut monia paikallisia ympäristöhaasteita perinteisillä avoimilla nettokäyttöjärjestelmillä, kuten rehevöitymisellä. Sopivan veden laadun ylläpitämiseen tarvittavaa energiaa ja siihen liittyviä päästöjä on kuitenkin pidetty maailmanlaajuisesti haastavana. Tässä tutkimuksessa käytetään elinkaariarviointia (LCA) Ruotsissa sijaitsevan tilapian ja Clariasin kaupallisen RAS-tilan ympäristötehokkuuden ja parannusmahdollisuuksien tutkimiseen. Huomioon otetut ympäristövaikutusluokat ja -indikaattorit olivat makean veden rehevöityminen, ilmastonmuutos, energian kysyntä, maankäyttö ja riippuvuus eläinperäisistä rehupanoksista filekiloa kohti. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että rehuntuotanto vaikutti eniten kaikkiin ympäristövaikutuksiin (67–98 prosenttia) lukuun ottamatta tilapian energian kysyntää, mikä on ristiriidassa aiempien havaintojen kanssa, joiden mukaan tilakohtainen energiankäyttö aiheuttaa ympäristöpaineita. Tärkeimpiä parannusmahdollisuuksia ovat sivutuotteiden käytön parantaminen ja kasviperäisten rehun ainesosien käytön lisääminen. Yhdessä havaittujen pienempien parannusmahdollisuuksien kanssa tämä viittaa siihen, että nopeammilla hälytysjärjestelmillä voi olla tärkeämpi rooli tulevassa ympäristön kannalta kestävässä elintarvikejärjestelmässä.