Background information
Viljellyn lajin tyyppi
Viisi tärkeintä lajityyppiä vuonna 2021 (tuotantoarvon järjestyksessä): Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), karppi (Cyprinus carpio), Char (Salvenilusspp.), sampi (Acipenser spp.), lohi(Salmo salar).
Lähde: 2022, NIFRI – Olsztynin kansallinen sisävesikalastuksen tutkimuslaitos
Tuotantomenetelmän tyyppi
Vesiviljelytoiminta rajoittuu Puolassa makean veden viljelyyn. Vuonna 2021 käytettiin seuraavia tärkeimpiä tuotantomenetelmiä:
Toimialan koko (tuotanto ja kulutus)
Tuotanto
39.610 Tn; 123.542 tuhatta euroa (2022, NIFRI)
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kulutus
14,26 kg henkeä kohti (2021)
Kulutuksen vaihtelu
7 % (2023, EUMOFA)
Lähde: 2022, NIFRI; 2023, EUMOFA
Vesiviljelyn vaikutus maan talouteen, elintarvikemarkkinoihin ja työmarkkinoihin
- Puolan vesiviljelyalalla on pitkä historia, ja ensimmäiset tiedot toiminnasta ovat peräisin 1200-luvulta (Lähde: Eurofish). Viiden vuoden aikana vuosina 2016–2020 tuotanto kasvoi joka vuosi, ja vesiviljelyalan keskimääräinen vuotuinen kasvu on ollut 5,6 prosenttia. Vuonna 2021 tuotanto kuitenkin laski vuoden 2019 tasolle. Määrällisesti suurin luokka on kirjolohen tuotanto, joka tuottaa vuosittain lähes puolet maan vesiviljelyn kokonaistuotannosta, ja kirjolohen tuotanto on hallitsevassa asemassa. Karppi, pääasiassa tavallinen karppi, on toiseksi suurin ryhmä. Karppiin verrattuna kirjolohen viljely on melko uusi ala, joka kehittyi 1900-luvulla, ja tuotanto alkoi saavuttaa huomattavia kaupallisia määriä 1990-luvun lopussa.
- Puolalaiset kuluttajat ovat yhä tietoisempia kalan ja äyriäisten kulutuksesta. He valitsevat kalatuotteita huolellisemmin ja tarkkaavaisesti ja saavat tietoa tuotteista, ja niihin vaikuttavat kulutusta edistävät kampanjat sekä kalojen ja äyriäisten terveyshyödyt. Terveystietoisuuden lisäämisen uskotaan olevan suosituin syy lisätä kalankulutusta. Puolassa on viime vuosina tapahtunut dynaamista kehitystä sushi-baarien ja ravintoloiden alalla, mukaan lukien suuret sushi-baariketjut.
Lähde: 2022, NIFRI, Eurofish
Haasteet ja mahdollisuudet
- Vesiviljelytuotannon lisääminen kestävän työllisyyden ja ympäristönsuojelun edistämiseksi.
- Vesiviljelyalan hajanaisuus yhdistettynä lisääntyvään kilpailupaineeseen (ja pyrkimyksiin ottaa hoitaakseen jalostus- ja kauppatehtäviä) vahvistaa yhteisten aloitteiden ja toimintojen (horisontaaliset integrointiprosessit) roolia osuuskunnissa tai tuottajaryhmissä.
- Alan valmistautuminen ilmastonmuutokseen laatimalla teollisuussuunnitelmia, joissa otetaan huomioon erityyppisten kotimaisten vesiviljelytuotteiden erityispiirteet, sekä laatimalla ja panemalla täytäntöön ilmastonmuutokseen ja viljeltyjen kalojen hyvinvointiin liittyviä hyviä käytäntöjä.
- Jatkuvaa tukea tarvitaan sisävesiä, kalojen elinympäristöjä ja olosuhteita, ylläpitoa ja ennallistamista sekä vesiviljelystä riippuvaisten alueiden aluesuunnittelua koskevan tietämyksen kehittämiseen.
- Elintarviketurvaa koskevien vaatimusten noudattamiseen liittyvien julkisten tehtävien tehokas täytäntöönpano edellyttää politiikkojen koordinoinnin ja hallinnoinnin tehostamista sekä riskien seurantaprosessien tehostamista vesiviljelyalalla.
- Vesiviljelyn kehittämisessä on varmistettava pääsy tilaan ja veteen tekemällä asianmukaista yhteistyötä vesivarojen käytön sallimisesta vesiviljelytarkoituksiin vastaavien valtionhallintojen ja ympäristö- ja aluesuunnittelulainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten välillä.
- Yksinkertaistaa sääntöjä hallinnollisen taakan minimoimiseksi.
- Rajalliset vesivarat, vesisuhteiden heikkeneminen ja veden ajallinen yli- ja niukkuus, riittämätön vesihuolto, alhainen vedenpidätyskyky (pinta-altaat ja maaperä) ja vesiviljelyn (maapohjat) roolin aliarviointi sademäärästä ja pintavalunnasta johtuvassa vedenpidätyksessä.
- Eläinkulkutaudin riskin lisääntyminen ja vaikeudet rakentaa tuotantopohja uudelleen epitsoottisten ilmiöiden jälkeen.
- Liian laajalle levinneet ratkaisut riskien ja kriisien ehkäisyyn ja liian laajalle levinneet kiertotalousratkaisut.
- Seurataan ja otetaan käyttöön kannustinjärjestelmä ammatin jatkamiseksi.
- Sellaisen oikeudellisen ympäristön luominen, jolla tuetaan vesiviljelyalan investointiprosesseja ja teknologian siirtoa muilta talouden aloilta resurssitehokkaan vesiviljelyn rakentamiseksi.
- Tuki- tai korvausjärjestelmä perinteisille ja ympäristöystävällisille viljelymenetelmille, mukaan lukien toimenpiteet ja käsittelyt, joilla edistetään biologisen monimuotoisuuden ja nykyisten vesisuhteiden ylläpitämistä.
- Edistetään kotoperäisiltä viljelylaitoksilta peräisin olevan makean veden kalan kulutusta terveellisenä elintarvikkeena ja pienimuotoisten tuotteiden kulutusta.
- Luodaan myönteinen kuva vesiviljelytuotteista yhteiskunnassa.
- Hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen.
- Vesiviljelyalan teknologinen vallankumous. Sen pääala on tuottavien ja ympäristöystävällisten ja vettä säästävien innovaatioiden luominen ja toteuttaminen, tieteen ja tutkimuksen nopea kehittäminen, satelliittidatan käyttö, genetiikan käyttö (kalanviljelyssä ja ennallistamisessa) ja taloudellisten prosessien tietokoneistaminen.
- Ympäristövarojen (vesi, biologinen monimuotoisuus) suojelun merkitys ja yhteiskunnalliset odotukset kasvavat. Nämä suuntaukset vahvistavat vesiviljelyalan – erityisesti laajaperäisen vesiviljelyn – monitoiminnallisuutta ja tekevät sen kilpailukyvystä yhä riippuvaisempia muista kuin markkinatuloista.
- Ilmastonmuutos näkyy yhä näkyvämmin, mikä johtaa resurssien rajoittamiseen ja biologiseen kestävyyteen kohdistuviin uhkiin. Puolassa on mahdollisuuksia kehittää uusia teknologioita, kuten hydroponnisia tai integroituja teknologioita (esim. Rodut + hydroponnikot).
- Tutkimus ja innovointi, joilla voidaan edistää vesiviljelytuotannon kehittämistä edelleen ja vesiviljelytuotteiden edistämistä kestävinä elintarvikkeina.
- Vesiviljelytuotteiden kansallisen kysynnän kasvu merikalasaaliiden vähenemisen seurauksena.
- Pintavesistä irrotettujen vesiviljelytuotannon tekniikoiden olemassaolo (kehittyneet nopean hälytysjärjestelmän laitokset).
- Tutkimuskeskusten suuri innovointipotentiaali tuotantokustannusten alentamiseksi muun muassa markkinointiin, talouteen ja liiketoimintaan liittyvien neuvontapalvelujen avulla.
- Energian kysynnän kasvu ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja kiertotaloutta koskevien teknologioiden kehittäminen.
- Digitaaliteknologian käyttöön ja työn automatisointiin liittyvät kehitysmahdollisuudet.
Lähteet: Eurofish & MNSPA
Työllisyys ja yritysten lukumäärä
1269 yritystä ja 6403 työntekijää vuonna 2021
Lähde: 2022, NIFRI
Multi-annual National Strategic Plans for the development of sustainable Aquaculture
Relevant Authorities
Applicable Legislation
Applicable Procedures
Vesilupa
Other Relevant Documents
National associations and networks
Relevant Websites
Contact Details
Kalamarkkina- ja kalanjalostusyksikkö – Kalastusosasto – maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava ministeriö
Piotr Słowik, sisävesikalastus
- Sähköposti
- Puhelin + 48 22 623 29 72
Uploads
Summary in English of the "Published National Strategic Plan on Aquaculture" for Poland
English