Maakohtaiset elintarvikekulttuuriin ja tieteellisen tiedon siirtoon liittyvät tapahtumat – vaikuttavatko ne kala- ja äyriäistuotteiden ostokäyttäytymiseen?

Myönteinen käsitys vesiviljelytuotteista on olennaisen tärkeä tuotannon vauhdittamiseksi kestävämpien ja ympäristöystävällisempien ratkaisujen avulla. Kuluttajien käsitykset ja niistä johtuvat ostopäätökset ovat kuitenkin edelleen huonosti ymmärrettyjä. Useimmissa Euroopan maissa kuluttajien käsitys on yleensä melko kielteinen, mitä vahvistavat tiedonpuutteet ja tiedotusvälineistä saatavat harhaanjohtavat tiedot. Tällä uskotaan olevan suurin vaikutus viljellyn kalan nykyiseen alhaiseen kulutukseen kaikkialla Euroopassa. Aiempien tutkimusten mukaan kuluttajat saattavat usein olla haluttomia muuttamaan kalojen ja äyriäisten ostokäyttäytymistään, vaikka heillä on vankka tieteellinen tietämys vesiviljelytuotteista ja niiden tuotantotavasta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, missä määrin maakohtaiset olosuhteet ja tieteellisen tietämyksen taso vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytymiseen kaikkialla Euroopassa. Tätä varten järjestettiin vuorovaikutteisia julistetutkimuksia ja puolistrukturoituja haastatteluja kahdeksassa erilaisessa tietämyksensiirtotapahtumassa kolmessa maassa, ja niihin osallistui 383 osallistujaa. Vielä käyttämättä jääneen menetelmän, vuorovaikutteisen julistekyselyn, soveltaminen korosti tarvetta käyttää uusia lähestymistapoja kuluttajien käyttäytymiseen puuttumiseksi.
Tilintarkastustuomioistuimen tulokset osoittavat, että tieteellisen tietämyksen lisääntyminen ei sinänsä johda muutoksiin ostokäyttäytymisessä. Käsitykset ja ostotottumukset ovat hyvin kontekstuaalisia ja vaihtelevat kulttuurista toiseen. Tämä viittaa siihen, että maakohtainen meriruokakulttuuri on hyvin kytköksissä toisiinsa, sillä se vaihtelee yksilön tietoisuuden, tieteellisen tietämyksen ja sosiokulttuuristen olosuhteiden välillä, mikä kaikki tekee yksilöllisiä ostopäätöksiä. Tulokset viittaavat siihen, että keskitytään enemmän tuotteen kestävyyteen ja korostetaan meneillään olevaa siirtymistä kiertotalouteen perustuvaan lähestymistapaan vesiviljelyalalla, mikä voi olla lupaava tapa edistää kestävyyslähtöisempiä ostopäätöksiä kala- ja äyriäisalalla. Tilintarkastustuomioistuimen havainnot kyseenalaistavat myös sen, onko kansalaisten valistaminen kestävämmistä hankintakriteereistä todella avainasemassa kestävämpien kulutustottumusten edistämisessä vai perustuuko harhaanjohtaviin oletuksiin, jotka johtavat vääriin lähestymistapoihin. Yhteenvetona voidaan todeta, että selkeiden ja helposti saatavilla olevien tietojen puute näyttää olevan suurin este kestävien vesiviljelytuotteiden yhteiskunnalliselle hyväksynnälle Euroopassa.